6.5 Creedmoor – Tulevaisuuden patruuna
Riistan asetoimittaja Arto Määttä ennusti vuoden 2018 kesäkuun numerossa, että 6,5 Creedmoor iskee isosti läpi. Kaliiperin suosio yllätti myös Riistan toimituksen. Juttu on julkaistu Riistassa kesäkuussa 2018.
Vuonna 2015 ilmassa oli merkkejä 6.5 Creedmoor patruunan laajamittaisemmasta läpimurrosta ja lopullinen taite suosiossa tapahtui vuonna 2017. Läpimurron selkein ja merkittävin askel oli se, että patruuna tavoitti tarkkuusaseiden lisäksi myös metsästysaseet. Samaan aikaan patruunavalmistajat alkoivat valmistaa kaliiperiin myös metsästyslatauksia.
Aseiden käytössä on kolme osa-aluetta, joihin niiden käyttö voidaan karkeasti jakaa. On olemassa urheiluammunta, metsästys ja taktinen käyttö. Jos patruuna tulee suosituksi kahdessa sovelluksessa näistä kolmesta, on hyvin todennäköistä, että patruuna saavuttaa pysyvän suosion.
Jos suosio rajoittuu yhteen sektoriin, on kyseessä useimmiten rajallisen käyttäjäkunnan patruuna, joka jää useimmiten marginaaliin tai jopa hiipuu pois. 6.5 Creedmoor kaappasi aluksi suursuosion yhdysvaltalaisten rata-ampujien keskuudessa, mutta sen sopivuus metsästyskivääreihin aiheutti sen, että patruuna imaistiin myös metsästäjien käyttöön.
Onhan 6,5 mm luodeilla näissä hommissa pitkä sukupuu. Viitteitä siitä, että 6.5 Creedmoor tultaisiin näkemään myös sotilas- ja viranomaiskäytössä, on tätä kirjoitettaessa ilmoilla.
Suunnittelun lähtökohdat
6.5 Creedmoorin historia on mielenkiintoinen patruuna. Sen suunnittelu tapahtui hyvin pienen ryhmän toimesta ja projektin yllä oli kosolti salamyhkäisyyttä. Tyypillisesti uudet patruunat luodaan asekaupan vauhdittamiseksi, mutta tämä kyseinen patruuna sai alkunsa todellisesta tarpeesta.
Patruunan alkutaival on jo legendaariseksi muodostunut tarina yhdysvaltalaisen High Power Rifle ampuja Dennis DeMillen avautumisesta erilaisten patruunoiden ongelmista Camp Perryssä järjestettyjen kisojen yhteydessä. Kuuntelijana vuodatuksessa sattui olemaan samassa kisamajoituksessa ollut kämppäkaveri, Hornadyn pääballistikko Dave Emary.
DeMille luetteli Emarylle listan ominaisuuksista, joiden tulisi yhdistyä tällaisessa pitkän matkan tarkkuusammuntaan sopivassa kuvitteellisessa tehdaspatruunassa. Lista oli seuraavanlainen:
- Makasiinimittainen nopeaa ampumista varten (lyhyt lukkoaktio)
- Rekyylin tuli olla selvästi vähäisempi kuin .308:ssa nopeaa ampumista ja ampumamukavuutta ajatellen
- Suora lentorata tarkoilla ja korkean ballistisen kertoimen luodeilla
- Pitkä piipun käyttöikä
- Mahdollisuus käyttää yleisesti saatavilla olevia komponentteja, joiden myötä tehdaslatauksen voi halutessaan kopioida suoraan omiin latauksiin
- Latausresepti patruunarasiassa
- Valmistusmäärien tulee olla riittävän suuret täyttämään kysyntä
Hornadyn ballistikot innostuivat patruunasta ja he saivatkin tehtaan johdolta luvan edetä projektissa. Pohjana suunnittelulle oli .30 T/C. Tuotantovalmis patruuna julkistettiin vuonna 2007 Shot Showssa. Kuluneesti voitaneen todeta lopun olevan historiaa.
Tekniset edut
6.5 Creedmoor on monessa mielessä nykyaikainen patruuna. Sen hartiakulma on moderni 30 astetta ja patruunan kyljet ovat hyvin suorat. Kaula patruunassa on pitkä ja luoti asettuu hylsyyn enemmän tai vähemmän ruutiannoksen etupuolelle.
Tällainen patruunasuunnittelu juontaa juurensa jo vuodesta 1975, jolloin saivat alkunsa kaikkien aikojen menestyksekkäimmät kasa-ammuntapatruunat, Lou Palmisanon ja Ferris Pindellin kehittämät PPC:t. Ensimmäisen kerran tätä ajattelutapaa hyödynnettiin laajemmin kaupallisessa mittakaavassa 2000-luvun alussa, kun markkinoille tuli .300 Winchester Short Magnum ja sen vanavedessä muut lyhyet magnumit.
Näiden ongelma oli kuitenkin se, että kyse oli magnumpatruunoista, joiden suosio ei mitenkään voi yltää standardipatruunoiden tasolle.
Hylsyn muodon etuna on hieman vaikeastikin hahmotettava ”taloudellisuus”. Toisin sanoen lyhyt ja leveä ruutikolumni on ruudin syttymisen ja palamisen kannalta optimaalinen ja käytettyyn ruutimäärään nähden saavutetaan korkea lähtönopeus.
Myös hylsyn jyrkkä hartiakulma edesauttaa ruudin syttymistä ja palotapahtuman tasaisuutta. Patruunan nykyaikainen ja korkea käyttöpainetaso sallii pienemmän ruutiannoksen täysimääräisen hyödyntämisen.
Jälleenlataajalle 6.5 Creedmoor on todella helppo patruuna. Jyrkästä hartiakulmasta johtuen hylsyn venyminen on vähäistä ja trimmaustarvetta esiintyy vain harvakseltaan.
Hylsyn muoto myös edesauttaa tarkan supistusasteen määrittämistä kokosupistuksessa. Latauskomponenttien osalta 6.5 Creedmoor on erittäin joustava ja vaikka jotkin komponentit ovatkin todettu keskimäärin paremmin toimiviksi kuin toiset, on valinnanvaraa siltikin runsaasti.
Laineita
6.5 Creedmoor on suosionsa osalta takuulla samassa mittaluokassa kuin .308 Winchester oli lyödessään läpi 1950-luvulla. Hornady on ehkäpä tämän patruunan suurin valmistaja ja sen tuotannossa enää .223 Remington ylittää uutuuden valmistusmäärissä. Sama ilmiö voimistuu myös muiden valmistajien kohdalla.
Myös asevalmistajat tekevät yhä suuremman siivun aseistaan kaliiperissa 6.5 Creedmoor ja uudet tuulet on noteerattu myös sillä puolen. Kyse ei ole hetken muoti-ilmiöstä vaan pysyvästä muutoksesta.
Latauskomponenttien valmistajienkin keskuudessa 6,5 Creedmoorin aiheuttamat vaikutukset on huomattu. Esimerkiksi Hodgdon ei kykene toimittamaan sellaisia määriä H4350 ruutia kuin sitä oltaisiin ostamassa.
Tämä ilmiö johtuu juuri 6.5 Creedmoor patruunoiden räjähdysmäisestä suosiosta. Hodgdon H4350 on tämän kaliiperin perusruuti, jolla alkuperäiset Hornadyn 120 ja 140 grainin A-Max luodeilla ladatut tehdaslataukset olivat ruuditettu.
Sosiaalisena ilmiönä 6.5 Creedmoor on niin ikään aiheuttanut hauskaa vastakkainasettelua. Toiset näkevät patruunan edut ja potentiaalin, toisten valjastettua ponnistelunsa sen lyttäämiseen. Onneksi näitä vääntöjä ei lopulta ratkota somessa vaan kaupan tiskillä, joten Creedmoor jatkanee voittokulkua vihaajista huolimatta.
Yksi seikka, jota useat 6.5 Creedmoor -kriitikot eivät ehkä huomaa, on se, että 6,5 mm luotien määrä on tämän uutuuskaliiperin myötä jyrkässä nousussa. Eivät 6,5 mm luodit ole toki olleet mitään harvinaisuuksia, mutta nyt niiden sortimentti on kasvanut merkittävästi, eikä loppua tälle suuntaukselle ole näkyvissä.
Kyseisestä kaliiperista on siis suuri hyöty myös niille, jotka käyttävät esimerkiksi 6,5×55 SE tai .260 Remingtonia ja ovat näihin tyytyväisiä. Uutuus on siis tehnyt näistäkin parempia kuin ennen, eikä uutuuspatruuna ole siis millään tavalta keneltäkään pois.
Ehkä uusien aseiden saatavuuteen vanhemmissa kaliipereissa on vaikutusta, mutta vanhoja aseita uutuus kohtelee vain positiivisesti.
Nykyaikaiseen tiedonvälitykseen kuuluu oleellisena osana nopeus. Youtube ja blogit ovat todella tehokas tapa jakaa tietoa ja löytää tietoa. 6.5 Creedmoor on ollut tällä saralla hyvin vahvasti edustettu ja yksi hauska ilmiö nopeasti muuttuvassa maailmassa onkin ollut se, että jopa nämä viestimet ovat patruunan kehitysnopeudesta johtuen koko ajan ajastaan jäljessä.
Vuoden vanha Youtube postaus pitää todennäköisesti sisällään vanhentunutta tietoa, joka perustuu sen aikaisen tilanteen aseista ja patruunoista tässä kaliiperissa. Uusien tuotteiden tulva on niin voimakasta ja nopeaa, että todennäköisesti tämäkin artikkeli on osittain vanhentunut lehden tullessa painosta.
Syitä suosiolle
Jälkikäteen on kohtuullisen helppoa arvioida miksi 6.5 Creedmoor löi läpi. Se on, kuten sanottua, teknisesti erinomainen patruuna. Toisekseen se on helppo ampua hyvin. Kolmanneksi se on taloudellinen ja yleisesti erittäin käyttökelpoinen.
Näiden seikkojen lisäksi patruunan takana oli hyvä ja tehokas markkinointikoneisto, hyvät tyypit, hyvä nimi ja oikea ajoitus. Kaikkien edellä mainittujen osa-alueiden kohdalleen loksahtaminen takasi sen, että tulevaisuuden ”nollakasiksi” päätyi juuri 6.5 Creedmoor eikä jokin muu samantapainen patruuna.
Yksi asia joka eurooppalaisesta näkövinkkelistä tahtoo usein unohtua, on se, että Yhdysvalloissa 6,5 mm luotia ampuvat patruunat eivät koskaan aiemmin ole olleet merkittävässä roolissa metsästys- tai rata-ammunnassa. Tämä muutos tapahtui vasta Precision Rifle Shooting lajin myötä.
Tästä johtuen Yhdysvalloissa 6.5 Creedmoor osui neitseelliseen maaperään ja se on päässyt täyttämään tyhjiötä, josta on puuttunut aiempi tarjonta. 6,5 mm on siis Yhdysvalloissa uusi juttu ja 6.5 Creedmoor on jo nyt muodostunut kyseisen luodinhalkaisijan standardikaliiperiksi. Meille tutut kaliiperit tässä luodinhalkaisijassa ovat olleet Yhdysvalloissa lähinnä kuriositeetti.
”Ei nimi miestä pahenna” sanonta ei ajatuksena toimi aina patruunoissa. Valmistajan nimeä kantava patruuna on usein vastenmielinen muille valmistajille. Taas nimi ”Creedmoor” pohjautuu legendaariseen ampumarataan New Yorkin Long Islandilla ja valmistajan nimi ei tule siinä esille.
Tämän vuoksi Creedmoor patruunan ottaminen ase- tai patruunavalmistajan valikoimiin ei aiheuta vastareaktioita.
6.5 Creedmooria on luonnehdittu monin eri tavoin, mutta ”.260 Remington done right” kuvaa patruunaa ehkäpä parhaiten.
Käytännössä näissä patruunoissa on hyvin vähän suorituskyvyllistä eroa, mutta kaikki pienet erot ovat uutuuden eduksi. Sen suunnittelu on nykyaikainen, se on mediaseksikäs (pahoittelen kulunutta termiä) ja se on noussut lyhyessä ajassa niin suosituksi, että patruunasaatavuus on aivan eri mittakaavassa kuin 1980 vuoden keksinnöllä.
Tai noh, kyllähän .308 supistettiin jo aikoja sitten 6,5 mm luodille, mutta Remington otti tämän villikissan siipiensä suojaan vuonna 1980 ja teki siitä kunniallisen patruunan.
Kuluneet fraasit ovat ehkäpä tämän artikkelin punainen lanka, joten sellaisilla on hyvä jatkaa. Suosio lisää suosiota pitää paikkansa juuri 6.5 Creedmoorin kohdalla. Esimerkiksi 6,5×55 SE on hyvin suosittu Ruotsissa ja Norma valmistaa siihen koko joukon erilaisia patruunoita, mutta niin vain on käynyt, että maailmanlaajuisesti Creedmoor on jo pokannut kärkipaikan tehdaspatruunoiden määrässä. Muutos on ollut ennen näkemättömän nopea.
Testi
Riistassa 6.5 Creedmoor olisi voitu käsitellä jo aikoja sitten, mutta vielä kolmisen vuotta sitten kirjoittajan ennustukset tämän patruunan roolista tulevaisuuden patruunana saivat aikaan lähinnä hymistelyä ja epäuskoa.
On totta, että useimpien meidän elinaikana patruunamaailmassa ei ole tapahtunut mitään kovin suurta mullistusta, mutta nyt sellainen on käsillä.
Siinä vaiheessa, kun kotimainen aseteollisuus noteeraa uutuuden merkittävänä kaupallisesti, on kyseessä iso juttu.
Testilavetiksi patruunalle valittiin uusi Tikka T3x Deerhunter, joka on mielenkiintoinen yhdistelmä kevyttä metsästyskivääriä ja varmint-kivääriä. Raudat ovat kevyet, mutta tukki on erittäin hyvä ammuttaessa tuetuista asennoista. Tämä tekee aseesta hyvän testialustan, sillä ampuminen on helppoa, mutta raudat juoruavat erittäin hyvin patruunan ominaisuuksista.
Yleensäkin hajonta ohuilla piipuilla tulee selvemmin esille kuin paksupiippuisilla aseilla. Tämä antaa siis selkeämmän kuvan patruunan tarkkuuspotentiaalista kuin paksummat piippuprofiilit.
Päällimmäisenä huomiona kyseisen kaliiperin testissä nousi esiin se, että perinteisiin patruunoihin verrattuna 6.5 Creedmoor on huomattavasti tasaisempi käynniltään. Tämä näkyy siten, että yhtälöstä puuttuvat kämmenen kokoiset osumakuviot, jotka ovat perinteisille patruunoille hyvin tyypillisiä näin laajalla otannalla.
Toisin sanoen patruunan valinta vaikuttaisi olevan helpompaa ja suoraviivaisempaa kuin mihin on totuttu. Esimerkiksi .308:ssa on hyvin tyypillistä, että ero parhaiden latausten ja huonoimmin käyvien latausten välillä on dramaattinen ja patruunan valinnassa on usein tyydyttävä kompromissiin käynnin ja käyttötarkoitukseen sopivan luodin välillä.
6.5 Creedmoor taas vaikuttaisi sallivan vapaamman valinnan luotien ominaisuuksien mukaan, käynnin pysyessä useimmiten asiallisena. Tämä ilmiö on tuttu esimerkiksi PPC ja BR patruunoista, joissa patruuna käy joko hyvin tai todella hyvin.
Tarkimmin aseessa kävivät kaikkien testattujen patruunamerkkien tarkkuuspatruunat. Näitä olivat Sako TRG Precision, Norma Match ja Hornady ELD-M. Tämä antaisi osviittaa siitä, että lataamalla tarkkuusluotien tapaan tehdyt metsästysluodit, on tarkkuuspotentiaali myös niiden osalta loistava.
Metsästyslatauksista esiin nousivat erityisesti Sako Deerhead (hirvilaillinen) ja Hornady American Whitetail, jotka kävivät alle kulmaminuutin tarkkuudella. Muilla metsästyslatauksilla tarkkuus oli tasaista, mutta yli kulmaminuutin tasolla. Sekä Sakon, että Hornadyn ”ammuskelupatruunat” kävivät niin ikään toista kulmaminuuttia, mutta tämä on varsin riittävää esimerkiksi ratahirvelle ja moneen muuhunkin käyttöön.
Riistan tuomio
6,5 Creedmoor on uusi musta. Se tulee ottamaan jatkossa yhä näkyvämmän siivun uusien aseiden kaupasta ja erityisesti se tulee nostamaan suosiota niissä tapauksissa, joissa ase ei tule ensisijaisesti ”hirvikivääriksi”, vaan sillä on roolinsa myös radalla ja keskisuuren riistan metsästyksessä.
Tämä kaliiperi sopii erityisen hyvin suomalaiselle metsästäjälle, jonka tavoitteena on käyttää samaa asetta pienpetokyttäyksessä, peurajahdeissa, rataharjoittelussa ja miksei myös hirvijahdissakin. On syytä muistaa, että yhä suuremmalle joukolle erityisesti eteläisemmän Suomen metsästäjiä hirven osuus on suppeampi ja pääpaino on pienemmässä riistassa ja ampumaradalla.
6.5 Creedmoor tulee takuulla näkymään lehtemme sivuilla jatkossa yhä enemmän, sillä on hyvin todennäköistä, että tälle kaliiperille pesitettyjen aseiden määrä uusien aseiden myynnissä tulee kasvamaan merkittävästi.
Toki ottaa aikansa ennen kuin kauppiaat uskaltavat tehdä muutoksia hyllyjensä valikoimissa. Toisaalta uusi kaliiperi täyttää myös meillä samaa tarvetta kuin Yhdysvalloissa. Se tulee juuri sopivaan rakoon ”viisseiskojen” ja ”nollakasin” väliin.
Artikkeli julkaistu alkujaan Riista-lehdessä 5-6 2018.
