Eduskunta muutti Metsähallituksen erävalvontalakia. Kunniallisen metsästäjän näkökulmasta mikään ei muutu, vaikka Metsähallituksen tiedotuksesta ja sitä seuranneesta uutisoinnista saattoi saada toisen kuvan.
Metsähallitus tiedotti joulunpyhien jälkeen metsästyslain ja erävalvonnasta annetun lain muutoksesta ja sen vaikutuksista erävalvontaan otsikolla Erätarkastaja saa jatkossa tutkia metsästäjän repun.
Metsähallitus kirjoitti, että metsähallituksen erätarkastajat ja muut valvontaviranomaiset voivat jatkossa tarkastaa metsästäjän saaliin, pyyntivälineet ja kuljetus- ja varastointitilat, joissa saalista säilytetään. Lakimuutoksen myötä erätarkastaja voi myös eristää rikospaikan paikkatutkintaa varten ja ottaa haltuun rikoksentekovälineenä käytettyjä laitteita, kuten puhelimen, tabletin tai koiratutkan.
Tiedotteessa kerrottiin myös, että ”aiemmin metsästäjä on saattanut kieltäytyä avaamasta reppua. Enää tämä ei ole mahdollista. Kun on syytä epäillä luvatonta pyyntiä, metsästysrikosta tai vaikkapa laittoman saaliin kätkemistä, välineet ja saalis tarkastetaan.”
Tiedote ja siitä seurannut uutisointi herättivät tuoreeltaan kiihkeää keskustelua. Lapin kansan mielipidekirjoituksessa (3.1.2025) Lapin yliopiston oikeusinformatiikan lehtori Jarmo Kiuru piti tiedotetta liki valeuutisointina, koska säädetyn lain henki ei vastaa tiedotteen sisältöä.
Metsähallituksen erävalvontapäällikkö Henri Pelkosen mukaan Kiurun mielipidekirjoituksessa on virheitä, ja hän on kirjoittanut Lapin kansaan vastineen.
Lainkuuliaisen, tavallisen metsästäjän näkökulmasta olennaista on se, että mikään ei muutu. Tämän vahvistaa myös erävalvontapäällikkö Pelkonen Riistan puhelinhaastattelussa.
Pelkosen mukaan laki on tehty niitä muutamia vuotuisia tilanteita varten, kun tiedetään, että rikos on tapahtunut, mutta erätarkastajan toimivaltuus ei riitä todentamaan sitä.
Pelkosen mukaan laki on tehty niitä muutamia vuotuisia tilanteita varten, kun tiedetään, että rikos on tapahtunut, mutta erätarkastajan toimivaltuus ei riitä todentamaan sitä.
Jos on syytä epäillä rikosta, repun lisäksi esimerkiksi saaliin säilyttämiseen käytettäviä kuljetus- ja varastotiloja voidaan tarkistaa. Asuntojen tarkastamiseen heillä ei ole toimivaltaa, koska se on kotirauhan piirissä. Myös asuntoauto tai asunnossa sijaitsevat saaliinkäsittelytilat voivat kuulua kotirauhan suojan piiriin. Päällä olevia vaatteita erätarkastaja ei saa jatkossakaan tarkastaa.
Jos on syytä epäillä rikosta, epäillyn puhelin, koiratutka tai muu telepäätelaite voidaan ottaa haltuun esitutkinnan varmistamiseksi. Näin ollen epäilty tekijä ei pääse poistamaan rikoksen selvittämisen kannalta olennaista tietoa. Jos puhelin tai muu tavara otetaan erätarkastajan on ilmoitettava viipymättä asiasta poliisille, joka päättää takavarikoidaanko laite vai ei.
Riistan haastattelemien lakiasiantuntijoiden mukaan erätarkastaja ei saa katsoa puhelimen sisältöä. Kielto on voimassa, vaikka sen omistaja antaisi luvan katsoa. Syynä on se, että henkilö ei voi luovuttaa omia perusoikeuksiaan pois eikä virkamiehellä ole tässä toimivaltaa niitä ylittää.
Jos rikosepäilyä ei ole, erätarkastaja yleensä kysyy vain henkilöllisyyden ja metsästysluvat. Hän voi tehdä muitakin jo aiemmilta vuosilta tuttuja toimenpiteitä, kuten tarkastaa onko ampumakoe suoritettu ja kuljetetaanko asetta oikein.
Uutta on myös se, että niskoittelusta voidaan määrätä sakkorangaistus.
Kiuru kirjoittaa Lapin kansassa, että maa- ja metsätalousministeriön laatumassa hallituksen esitysluonnoksessa esitettiin alun perin sellaisia valtuuksia, joista uutisessa puhutaan, mutta ”haaveet valtuuksissa kuivuivat kokoon.”
Kiuru jatkaa, että länsimaisissa oikeusvaltioissa lainvalvojat eivät puutu kansalaisen elämään ilman asianmukaisia perusteita. Kiurun mukaan alkuperäinen lakiesitys olisi tarkoittanut sitä, että jokaista Metsähallituksen mailla metsästävää olisi kohdeltu lähtökohtaisesti rikollisena.
Lakiesityksen lausunnoista ilmenee, että moni taho jakoi Kiurun huolen erätarkastajan toimivallan kasvusta perusoikeuksien kustannuksella. Esimerkiksi sisäministeriön poliisiosaston lausunnossa kritisoidaan laajoja toimivaltuuksia: ”Esityksessä laajennettaisiin erävalvonnassa käytössä olevia toimivaltuuksia tavalla, joka ei muussa viranomaistoiminnassa vaikuttaisi olevan mahdollista. Ehdotetut toimivaltuudet eivät edellyttäisi rikosepäilyä…”
Perusoikeudet ovat oikeusvaltion pyhintä. Ne suojaavat kansalaista viranomaismielivallalta. Silloinkin kun virkamiehellä on toimivaltaa puuttua perusoikeuksiin, esimerkiksi koskemattomuuteen, yksityisyydensuojaan ja omaisuudensuojaan, hänen on pidettävä huoli, että perusoikeuksia loukataan niin vähän kuin mahdollista.
Perusoikeudet ovat oikeusvaltion pyhintä. Ne suojaavat kansalaista viranomaismielivallalta.
Lausuntopalautteen myötä lakitekstiä muutettiin. Nyt kirjatussa laissa henkilötarkastus ei ole rutiiniluontoinen toimi vaan poikkeustapaus. Pelkonen kertoo, että henkilötarkastuksen edellytykset täyttyvät, kun on syytä epäillä luvatonta pyyntiä, metsästysrikoksen tavallista tai törkeää muotoa ja laittoman saaliin kätkemisen tavallista tai törkeää muotoa.
Repun ja muiden mukana olevien varusteiden tutkiminen voisi tulla kyseeseen esimerkiksi silloin, kun metsästäjä on liikkeellä jänis- ja vesilintuluvalla, hän istuu teerisuolla passissa kiväärin kanssa, reppu on pullea ja paikalta löytyy metsäkanalinnun höyheniä.
Näin ollen pienemmät rikokset saati rike, vaikkapa metsästyskortin puuttuminen, ei anna tarkastajalle loukata perusoikeuksia ja kurkistaa reppuun.
Pelkonen sanoo, että uusi laki antaa erävalvonnalle tarpeellisia työkaluja rikosten paljastamiseen. Nyt esimerkiksi erätarkastajalla on aito mahdollisuus turvata esitutkinta.
Metsähallituksen erävalvonta tarkastaa vuosittain 7000–10000 luonnossa liikkujaa. Vuonna 2024 96 prosenttia kansalaisen ja virkamiehen kohtaamisesta sujuu hyvässä hengessä ja ilman moitteen sanaa. Näin on asian laita myös ensi syksynä.