Seitsemän vuotta sitten aloitettu supikoirien tehopyynti jatkuu Lapissa. Suomen Riistakeskuksen kenttätyöntekijänä työskennellyt keminmaalainen Juha Mäkimartti on valittu Pohjoismaisen supikoirahankkeen palveluntuottajaksi julkisen kilpailutuksen jälkeen. Puitesopimus on nelivuotinen.
”Käytännön toiminta jatkuu pääosin entisenlaisena, vaikka hallinnollinen malli muuttui. Järjestely vapauttaa Riistakeskuksen rajallisia henkilöstöresursseja”, Suomen riistakeskuksen erikoissuunnittelija Mikko Alhainen kertoo.
EU-tuettuna Life-hankkeena aloitettuun supikoirien tehopyyntiin osallistuvat edelleen Suomi, Ruotsi ja Norja. Tavoitteena on estää supikoiran levittäytyminen Suomen länsirajan yli Skandinaviaan.
Tehopyynnin vuotuinen kustannus on 150 000–200 000 euroa. Suurin maksaja on Norja, jonka osuus hankkeen kustannuksista on noin puolet. Alhainen sanoo, että ilman pitkäjänteistä tehopyyntiä kuriin saatu supikoirakanta palaisi lähtötasolleen muutamassa vuodessa.
Perämeren rannikolla Ruotsissa esiintyy tehopyynnin ansiosta enää yksittäisiä supikoiria. Ensimmäinen supikoirapentue havaittiin Haaparannan saaristossa vuonna 2006.
Supikoirakanta sekä Lapissa että Ruotsin itärajalla on vähentynyt.
”Supikoirasaalis on pienentynyt, vaikka pyyntiä on lisätty. Sitä vastoin Kanu-loukuista saatu pienpetosaalis on lisääntynyt merkittävästi”, Alhainen vertaa.
Ensimmäiset havainnot supikoirasta tehtiin Suomessa 1930-luvuna lopulla. Pohjoisimmat yksilöt on saatu saaliiksi Inarista.
TEKSTI JA KUVA:
KARI LINDHOLM