fbpx

Aseet & optiikka

Latausoppaat – Asetiedon jättiläiset

Latausoppaat ajatellaan ensisijaisesti reseptivihkoina, joista katsotaan latausarvot eri latauksille. Nämä oppaat tarjoavat kuitenkin lukutaitoisille oivan tietolähteen hyvin monipuoliseen asetietämykseen.

Latausoppaissa on hyviä kuvauksia eri kaliipereista ja niiden alkuperästä. Esimerkiksi Hornady on patruuna- ja latauskomponenttivalmistaja, joka on myös aktiivisesti mukana patruunoiden kehittämisessä eri asevalmistajien kanssa. Tämä kannattaa muistaa kaliiperikuvauksissa.

Latausoppaat ajatellaan ensisijaisesti reseptivihkoina, joista katsotaan latausarvot eri latauksille. Nämä oppaat tarjoavat kuitenkin lukutaitoisille oivan tietolähteen hyvin monipuoliseen asetietämykseen.

Latausoppaista löytyy useimmiten laajat tietokirjaosiot, joissa käsitellään latauslaitteita, latauskomponentteja ja ballistiikkaa. Niissä käsitellään patruunoiden lataamiseen liittyviä ongelmatilanteita ja parhaimmillaan yhdenkin latausoppaan tietojen omaksuminen voi auttaa ymmärtämään niin lataamisesta, kuin aseista ylipäätään.

Tietokirjaosioiden lisäksi latausoppaista löytyy tyypillisesti jokaisen kaliiperin kuvaukset. Niissä valotetaan kaliiperien alkuperää ja kehityshistoriaa, sekä avataan kaliiperien alkuperäistä käyttötarkoitusta ja aseita, joihin kaliiperia on tyypillisesti pesitetty. Nämä taas antavat valtavan määrän tietoa ja tätä kautta ymmärrystä eri kaliipereista.

Niissä valotetaan kaliiperien alkuperää ja kehityshistoriaa, sekä avataan kaliiperien alkuperäistä käyttötarkoitusta ja aseita, joihin kaliiperia on tyypillisesti pesitetty.

HIstoriallisen perspektiivin avaaminen on yksi asetietämyksen kulmakivistä. On tavallista, että me arvioimme historiaa nykytilanteen lähtökohdista ja tällöin moni historiassa tapahtunut asia saattaa tuntua oudolta tai jopa hölmöltä, mutta kun asiat suhteuttaa aina kulloiseenkin aikaan ja tuolloin käytössä olleisiin aseisiin, tuppaa ymmärrys lisääntymään.

Maantiede on asia, jota vain aniharvoin tulee ajatelleeksi vaikkapa kiväärinkaliipereita pohdittaessa. Tyypillisesti asioita tulee tarkasteltua vain omasta kokemuspiiristä ja suomalaiseen ase- ja metsästyskulttuuriin peilaten.

Tällöinkin selitykset erilaisten kaliiperien käyttötarkoituksiin saattaa löytyä latausoppaiden sivuilta, tai ainakin sieltä löytyy jotain pohjaa sille, millaisiin maisemiin ja millaiseen metsästyskäyttöön mitkäkin kaliiperit on alunperin kehitetty.

Yksittäisissä latausoppaissa on usein tiettyä painotusta, joka saattaa näyttäytyä joidenkin kaliiperien ylentämisen tai jopa mollaamisen muodossa. Tämä on tavallista, sillä useimmiten latausoppaat ovat joko ruutivalmistajien tai luotivalmistajien toimesta tehtyjä ja jotkin näistä ovat myös kaliiperien kehittämisen takana.

On selvää, että tällöin taustalla vaikuttavat kaupalliset intressit ja valmistajan näkemys metsästävästä tai ampuvasta maailmasta tai omien tuotteiden ylivertaisuudesta.

Oppaista tulee huomioida aina, että ne ovat ihmisten kirjoittamia. Tällöin tulee muistaa, että monesti kirjoittajan kuva kaliiperin käytöstä perustuu kulloiseenkin ase- ja metsästyskulttuuriin ja loppu riippuu kirjoittajan kyvystä ymmärtää kaliiperin asema jossain toisaalla.

Latausoppaissa on hyviä kuvauksia eri kaliipereista ja niiden alkuperästä. Esimerkiksi Hornady on patruuna- ja latauskomponenttivalmistaja, joka on myös aktiivisesti mukana patruunoiden kehittämisessä eri asevalmistajien kanssa. Tämä kannattaa muistaa kaliiperikuvauksissa.

On tyypillista, että esimerkiksi tarkkuusluoteihin keskittyvät valmistajat keskittyvät vahvemmin tarkkuuskäytössä menestyneihin kaliipereihin, kun taas metsästysluotien valmistukseen painottavat valmistajat saattavat käsitellä laajemmin kaliipereita, joiden käyttö painottuu heidän tuotteisiinsa.

MAINOS ALKAA

MAINOS PÄÄTTYY

Eri lähtökohdista ponnistavat latausoppaat ovat yksittäisinä tiedonlähteinä usein vajaita, sillä puolikkaan sivun mittaan on vaikea puristaa kaikkea kaliiperin taustoista, käyttökohteista tai tyypillisistä aseista kyseisissä kaliipereissa.

Tämän takia parhaiten informaatiota saakin imettyä lukemalla useiden eri oppaiden kuvauksia kaliipereista. Tällöin oppaiden kirjoittajien painoarvo vähenee ja kokonaiskuva selkiytyy.

Isohko ongelma tiedon keräämisessä on monesti puutteellinen kielitaito. Suomenkielisinä teoksina löytyy oikeastaan vain Vihtavuoren latausopas ja Esa Paanasen latausopas, jotka ovat toki kattavia, mutta eivät missään nimessä vastaa useiden eri latausoppaiden yhteisvaikutusta. Englanninkielen tulisi olla hallussa, mikäli mielii ammentaa mahdollisimman suuren osan latausoppaiden sisältämästä tiedosta.

Latausoppaat auttavat parhaimmillaan ymmärtämään kaliiperimaailmaa uudessa valossa ja ne saattavat olla jopa tie uusiin ja outoihin metsästys- tai ampumakulttuureihin tai ampumaurheilulajeihin.

Asiat, jotka meillä ovat outoja ja saattavat tuntua meillä oudoilta, voivat jossain päin maailmaa olla aivan arkipäivää.

Linnustus on metsästysmuotona kansainvälisesti ajatellen marginaalin marginaalia.

Hyvä esimerkki suomalaisesta ajattelutavasta on esimerkiksi linturiistan metsästys kiväärillä. Linnustus on metsästysmuotona kansainvälisesti ajatellen marginaalin marginaalia. Useat kaliiperit, joita me käytämme lintujen ampumiseen, ovat alunperin tehty aivan muihin käyttötarkoituksiin ja me haluaisimme niiden tekevän asioita eri tavalla, kuin mihin pääosa muuta maailmaa niitä käyttää.

Erityisesti tämä ero näkyy sopivan patruunatarjonnan suppeutena, mutta monesti me ajattelemme, että patruunanvalmistajat eivät ymmärrä loppukäyttäjää, vaikka kyse on useimmiten heidän näkökulmastaan kaupallisesti liian pienestä tuoteryhmästä.

Latausoppaat ovat parhaimmillaan todella mielenkiintoista luettavaa ja esimerkiksi nuorille metsästäjille ja ampujille ne ovat juuri tästä kiinnostavuudestaan johtuen todella hyvä lähde asetietämykselle. Ne ovat jopa niin kiinnostavia, että parhaimmillaan ne ovat mielekäs tie englanninkielen sanaston runsastuttamiseen ja kielen oppimiseen.

Näiden oppaiden hyöty saattaa parhaimmillaan konkretisoitua siis myös sujuvan kielitaidon muodossa, josta on yleensä enemmän hyötyä kuin haittaa.

Kuvatekstit: