Lipas on lipas, piste!
Aselainsäädännön muutoksen yhteydessä pääsimme todistamaan myrskyä vesilasissa. Latauslaitteiden säilyttämiseen on tulossa sääntelyä ja tätä kauhisteltiin pitkin poikin internettiä. Mistä ihmeessä oli kysymys?
Tavallisessa ja arkisessa kielenkäytössä latauslaitteet aseiden ja patruunoiden yhteydessä tarkoittavat patruunoiden jälleenlataamiseen tarkoitettua välineistoä. Toisin sanoen latauspuristimet voisivat edustaa mielikuvaa sellaisista latauslaitteista, jotka ovat selkeimmin aseissa käytettävien patruunoiden lataamista varten tarkoitettuja välineitä.
Arkikielessä tai edes asealan kirjallisuudessa en ole koskaan törmännyt sanaan “latauslaite” sellaisessa yhteydessä, että termillä tarkoitettaisiin käsiaseen tai kiväärin lipasta. Lipas on aina ollut lipas, jos kyseessä on aseesta irroitettava tai siihen kiinnitettävä osa, eikä sitä ole koskaan kutsuttu miksikään muuksi. Jos kyseessä on aseen kiinteä osa, on tällaisesta käytetty nimitystä “makasiini”. Mutta, että latauslaite, ei koskaan. Tykistössä tai panssarivaunuissa tilanne voi olla toinen. Tällöin puhutaan laitteista, joilla nopeutetaan tykin lataamista tai joissa automaattinen latauslaite pukkaa murkulan putkeen ammutun tilalle.
Tuoreessa aselain uudistuksessa lainlaatija kutsuu kuitenkin lipasta latauslaitteeksi.
Suomenkielessä käsiaseiden ja kiväärien yhteydessä lipas tarkoittaa lipasta. Tätä sanaa käytetään puolustusvoimissa ja rajavartiolaitoksessa, jonka riveissä suurin osa suomalaisista miehistä käy suorittamassa varusmiespalveluksen. Uskoisin myös poliisin käyttävän termiä “lipas” heidän omissa ampumaharjoituksissaan ja ampumakoulutuksessaan.
Suomenkielessä käsiaseiden ja kiväärien yhteydessä lipas tarkoittaa lipasta.
Puhuttaessa lippaista, ei ole juurikaan epäselvää mitä lippaalla tarkoitetaan. Sillä ei tarkoiteta aseiden yhteydessä mitään satunnaista korulipasta, vaan lipas on ainakin maskuliinisessa maailmassa ja poliisin kotihälytyksiin liittyen aina aseisiin liittyvä termi.
Latauslaite on lainlaatijan toimesta aikaansaatu keksitty termi. Tämä on täysin selvää, sillä mielikuva latauslaitteesta valtaenemmistöllä ampujia ja metsästäjiä liittyy patruunoiden lataamiseen. Lataamisella ei latauslaitteista puhuttaessa tarkoiteta siis aseen lataamista, vaan sitä, että ammutut hylsyt muutetaan supistamalla, nallittamalla, ruudittamalla ja luodittamalla takaisin ampumakelpoisiksi patruunoiksi. Näitä laitteita ei kiinnitetä aseeseen, vaan aseeseen kiinnitetään lipas.
Moni voisi kysyä, että miksi puutumme näin hanakasti lainsäädännössä käytettävään terminologiaan. Kyse ei ole siitä, etteivätkö lain laatimiseen liittyvät aineistot olisi löydettävissä ja asia ymmärrettävissä. Kyse on siitä, että lakia ei voi lukea enää niin sanottua arkijärkeä käyttäen.
Virkamiehet joutuvat lainvalvonnan yhteydessä noudattamaan lakia. Jos laki sisältää termejä, joita ei käytetä, on mahdollisuus sekaannuksille ilmeinen. Tällainen sekaannus saattaa johtaa väärään laintulkintaan, sillä mikäli laki ei ole selkeä, on sitä vaikea ymmärtää. Maallikoille sekaannus on ilmeinen, mutta myös virkamies saattaa nopeaa toimintaa vaativissa tilanteissa tulkita luettua lakia väärin, mikäli käytettävät termit ovat epäselviä.
Jos laki sisältää termejä, joita ei käytetä, on mahdollisuus sekaannuksille ilmeinen.
Suomenkieli ei ole kaikkein otollisin asealan termistön käännöksille, sillä kielestämme puuttuu sanoja. Ilmaisu suomenkielessä on omasta mielestämme rikas, mutta tosiasiassa modernimpi erikoissanasto on suppea. Tämän takia syvällä virkamieskoneiston uumenissa ilmenee aina toisinaan tarvetta keksiä sanoja, nimiä ja termejä asioille, joilla on jo kansankieleen vakiintuneita sanoja.
Hyvä esimerkki aiemmin käyttöönotetuista termeistä on “itselataava”. Tätä ennen puhuimme sujuvasti puoliautomaattisista aseista. Teknisesti puoliautomaattii on puhekieltä, sillä eksaktimmin puoliautomaatti liittyy tykistöön ja se tarkoittaa eri asiaa kuin mitä me puolareilla tarkoitamme. Kupletin juoni tulee kuitenkin selväksi, eli eksakti termi on nähty lainlaatijan taholta tärkeämmäksi kuin vakiintunut termi.
Lainvalvojille ja metsästäjille puoliautomaatti on kuitenkin selkeä ja yksinkertainen termi, jonka merkitys ei jää epäselväksi. Sen sijaan itselataava on päälleliimatun kuuloinen, kapulakielinen termi. Siviilimaailmassa tykistön termit eivät todellisuudessa sotke ajattelua.
Keksityistä sanoista voitaisiin ottaa esimerkkejä myös vaikkapa peurojen osalta, joista nykyisin pitäisi tiedeyhteisön mukaan käyttää uudempia termejä. Lainsäädäntö on (onneksi) näiden kohdalla vielä jäljessä, eli siellä puhutaan edelleen valkohäntäpeurasta, ei valkohäntäkauriista. Metsäkauris on kauris ja saksanhirvi on saksanhirvi, ei isokauris.
Vakiintuneet termit kannattaa toisinaan säilyttää, vaikka ne eivät tieteellisesti olisikaan eksakteja. Toki voisimme palata historiaan ja nimetä hirvenkin uudelleen, jotta siitäkin saataisiin tieteellisesti eksaktimpi otus. Lopputulemana olisi joka tapauksessa se, että kansankielessä kyseessä olisi edelleen hirvi, vaikka joku tiedemies puhuttelisi lajia eri nimellä ja vaikka pyyntiluvat myönnettäisiin erinimiselle otukselle.
