Nyt se on tutkittu, minkä metsästäjät ovat tienneet aina: Metso viihtyy vanhoissa metsissä, teeri ja pyy tiheissä pusikoissa ja riekko avoimessa maastossa.
Luonnonvarakeskus (Luke) on tutkinut yhdessä norjalaisen NMBU (Norwegian University of Life Sciences) yliopiston kanssa metsäkanalintujen elinolosuhteita ja etenkin metsiä. Luken mukaan juuri metsäkanalinnut ovat taantuneet huomattavasti viimeisen 60 vuoden aikana. Syy löytyy metsistämme.
Kanalinnuille suotuisat metsät ovat käyneet monin paikoin vähiin. Vaikka tiedotteessa ei syytä suoraan sanota, on selvä syyllinen meidän viime vuosikymmenten tapa hakata ja hoitaa metsiä.
”Tutkimuksemme osoitti monimittakaavaisen lähestymistavan tärkeyden. Tämä on välttämätöntä, jotta voidaan kuvata tarkasti niiden lajien elinympäristöjä, jotka tarvitsevat erilaisia ympäristöjä vuodenkierron aikana”, toteaa tutkija Adriano Mazziotta Luonnonvarakeskuksesta.
Luke toivoo, että metsänomistajat tekisivät kanalinnuille mm. riistatiheikköjä.
”Ymmärtämällä paremmin metsän rakennepiirteet, joita kanalinnut suosivat, voimme räätälöidä metsänhoitomenetelmiä parantaaksemme kanalintujen elinympäristöjä ja metsäluonnon monimuotoisuutta.”
Luke toivoo, että metsänomistajat tekisivät kanalinnuille mm. riistatiheikköjä. Kanalintujen elinolosuhteiden parantaminen on vaikeaa, sillä Suomessa on yli puoli miljoonaa metsänomistaja ja palstat ovat varsin pieniä.