Metsästäjän oikeusturva puhuttaa – Rakasta harrastusta ei haluta vaarantaa
Metsästäjät välttelevät viimeiseen asti joutumasta tutkinnan kohteeksi, koska sen ajaksi aseet takavarikoidaan aina. Petokeskustelu on nostanut metsästäjän oikeusturvan jälleen tapetille.
Susien, karhujen ja myös ilvesten kannat kääntyvät nousuun, kun kannanhoidollinen metsästys ei ole mahdollista. Asia puhuttaa etenkin Pohjois-Karjalassa, jossa jo nyt susikanta on kasvussa. Esimerkiksi televisiosta tuttu Ari Turunen ilmoitti Instagramissa sanoutuvansa irti SRVA-tehtävistä.
Hän korostaa, että kyse ei ole kiukuttelusta tai lakkoilusta, vaan omasta oikeusturvasta. Turunen perustelee päätöstään muun muassa sillä, että ei ole viisasta ottaa uusia koiria, jos niillä ei pääse harjoittelemaan oikeilla eläimillä. Suurpedoille pelaavien koirien koulutus on vuosien työ.
Hän korostaa, että kyse ei ole kiukuttelusta tai lakkoilusta, vaan omasta oikeusturvasta.
Toinen asia on oma oikeusturva. Koska petojen määrä lisääntyy, kasvaa myös häiriöeläinten määrä. Turusen mukaan on suuri vaara, että joutuu käyttämään asetta puolustaakseen omaa koiraa.
Tämä tarkoittaa sitä, että metsästäjä joutuu ampumaan suden, joka on hyökännyt koiran kimppuun. Pakkotila oikeuttaa suojelemaan omaisuutta eli koiraa. Vaikka tilanne olisi kuinka selvä, käynnistyy esitutkinta, joka perusteella tehdään päätös, nostetaanko syyte.
Prosessin ajaksi aseet takavarikoidaan. Nämä myös venyvät usein pitkiksi ja ovat metsästäjälle erittäin raskaita, onhan kyse rakkaasta harrastuksesta ja oman koiran suojelemisesta.
”En halua joutua tutkinnan kohteeksi talkootehtävien takia”, Turunen perustelee omaa päätöstään.
Sama asia nousi esille myös Metsästäjäliiton edunvalvontaseminaarissa. Maa-ja metsätalousministeriön erätalousyksikön päällikkö ja eräneuvos Vesa Ruusila kertoi, että vaikka ko. tilanteissa ei metsästäjiä ole tuomittu, menettää tutkinnan ajaksi aseet ja myös saa ikävän leiman.
Moni metsästäjä toimiikin Turusen tapaan ennakkoon, ettei ikävään tilanteeseen syyttömänä edes joutuisi.
