Poliisi paikantaa metsästäjiä Tracker Safety-sovelluksella
Erävalvonta valvoo metsästäjiä. Se on hyvä asia, mutta tiesitkö, että poliisi paikantaa metsästäjiä kaupallisella Tracker Safety-sovelluksen avulla.
Olen passissa villisikojen menojäljellä. Possut on kierretty pieneen mottiin ja nyt muutaman metsästäjän voimin olemme metsästysseuran mailla metsästämässä villisikaa. Villisiat ovat alueellamme harvinaista riistaa. Alueelta on muutama vuosi sitten kaadettu yksi villisika ja nyt pääsemme ensimmäistä kertaa yrittämään koiralla villisikojen metsästämistä.
”Villisiat on liikkeellä ja koira jäljellä”, kuulen radiopuhelimessa metsästyskaverin sanovan. Katson tutkasta, että koira on noin kolmensadan metrin päässä etupuolellani ja haukahtelee seuraten sikoja. Varmistan, että ase on ampumakunnossa. Siat saattava ilmestyä milloin hyvänsä.
Sikojen sijasta kuulenkin takaani tieuralta auton äänen. Kuka perhana tänne tulee pahimpaan mahdolliseen aikaan? Kaikki metsästäjät ovat jo passeissa, eikä täällä umpikorvessa auraamattomalla tiellä tähän aikaan vuodesta ketään muitakaan pitäisi liikkua. Auto pysähtyy taakseni kymmenen metrin päähän tieuralle ja siitä nousee ulos kaksi miestä: erävalvoja ja poliisi.
Metsästäjät lainkuuliaista porukkaa
Metsästäjät ovat lainkuuliaista porukkaa. Ei auta törttöillä, koska jos törttöilee, aseluvat perutaan herkästi. Suomessa metsästyksenvalvontaa suorittavat riistanhoitoyhdistykset, poliisi, Rajavartiolaiston, Tulli ja Metsähallituksen erätarkastajat.
Metsähallituksen erätarkastajien tehtävänä on valvoa valtion alueilla tapahtuvaa metsästystä. Metsähallituksen palkkalistoilla on erävalvontapäällikön lisäksi yhteensä 12 vakituista erätarkastajaa. Näiden lisäksi on myös kausivalvojia. Usein Metsähallituksen erätarkastaja partioi yhdessä poliisin tai rajavartijan kanssa, jolloin maastossa liikkuu siis tuplamäärä valvontaviranomaisia. Tuskin mitään muuta harrastajaryhmää valvotaan Suomessa samalla intensiteetillä kuin metsästäjiä.
Metsähallitus julkaisee vuosittain erävalvontaraportin. Vuoden 2022 erävalvontaraporttia ei ole vielä julkaistu, mutta vuoden 2021 erävalvontaraportin mukaan erätarkastajat tarkastivat vuonna 2021 yhteensä 2322 metsästäjää, ja valtaosalla heistä eli 95,9 %:lla olivat metsästykseen liittyvät asia kunnossa. Rikkeitä todettiin yhteensä 96 kappaletta.
Sanktioita jouduttiin jakamaan muun muassa aseen kuljetuksiin liittyvissä rikkomuksissa, rauhoitetun linnun ampumisesta sekä kanalintujen tielle ampumisista. Metsästyslupa puuttui 21 tarkastetulta metsästäjältä.
Erävalvonnan laajuuteen nähden rikkeitä paljastuu siis todella vähän. Samaan aikaan, kun yhteiskunta käyttää huomattavan paljon resursseja erävalvontaan, on monella pikkupaikkakunnalla suoranainen pula poliiseista ja muista viranomaisista.
Ei auta kuin ruveta lupia kaivelemaan. Metsästyskortti löytyy Oma riista -sovelluksesta, mutta aseluvat ovat kotonani muutaman kilometrin päässä. Poliisi pystyy tarkastamaan ne onneksi järjestelmistään. Lupia esittäessäni villisiat karkaavat ringistä noin sadan metrin päässä passipaikaltani. Se siitä villisikajahdista.
Kysyn erävalvojalta, että miten ihmeessä he sattuivat tänne umpikorpeen meiltä lupia kyselemään.
Kysyn erävalvojalta, että miten ihmeessä he sattuivat tänne umpikorpeen meiltä lupia kyselemään. Saan vastaukseksi, että he näkivät meidät Tracker-tutkakarttaohjelmasta, koska meillä oli ohjelman Safety-ominaisuus päällä.
Metsästysseuramme alueet rajoittuvat Metsähallituksen pienriistalupa-alueeseen ja he olivat olleet tarkastamassa lupia siellä. Tarkastajat olivat kuulleet alueella olleilta hirvimiehiltä, että meillä on villisikajahti meneillään. Trackerista he pystyivät paikallistamaan meidät ”näppärästi”.
Saako pyyntiä häiritä?
Metsästyslain 31§:n (Pyynnin häiritseminen) mukaan laillisen metsästyksen estäminen tai vaikeuttaminen saattamalla pyyntiväline toimintakunnottomaksi tai häiritsemällä muulla tavoin pyyntiä on kielletty.
Tässä tapauksessa voi kysyä, että miten erävalvonta suhtautuu metsästyslain 31 §:ään? Tässä tapauksessa erävalvojilla oli tieto, että meillä on laillinen jahti menossa, ja että olemme luvallisella alueella. Mitään syytä epäillä rikosta ei varmasti ollut.
Erävalvojat näkivät Tracker-ohjelmasta, että meillä on jahtitilanne parhaillaan käynnissä, minkä lisäksi heillä oli myös tiedossa metsästyksen kohteena oleva riistalaji. Tästä huolimatta he tulivat häiritsemään jahtia ajamalla passitusrinkiin erittäin huonolla hetkellä. Olimme passissa päättyvän tien varrella, joten ”karkuun” emme olisi päässeet. Mikseivät erävalvojat voineet odottaa sen aikaa, että tilanne on ohi, ennen kuin tulevat kysymään lupia?
Päätän yrittää saada vastauksia kysymyksiin pyynnin häiritsemisestä ja Tracker Safetyn käyttämisestä Metsähallituksen erävalvontapäällikkö Henri Pelkoselta. Eräluvat.fi nettisivujen mukaan ”Pelkonen harrastaa itsekin metsästystä ja kalastusta. Hän on koulutukseltaan hallintotieteiden maisteri. Lopputyönään hän on tutkinut Metsähallituksen erätarkastajien toimivaltuuksiin liittyvää juridiikkaa metsästyksen valvonnassa.”
Esittelytekstin perusteella oletan hänellä olevan aiheen hallinnassa.
Kiireisiinsä vedoten Pelkonen ei kuitenkaan ole halukas haastatteluun. Aiheeseen liittyviin kysymyksiin hän vastaa niukasti sähköpostitse ”Ei ole ohjeistettu tarkemmin Trackerin käyttöä, eikä ole erityistä kommentoitavaa alla oleviin liittyen.”
Tracker Safety
Tracker koiratutka ja karttaohjelmiin on kehitetty Safety-ominaisuus. Trackerin nettisivujen mukaan: ” Henkilö-Safety näyttää anonyymisti karttasovelluksessa kahden kilometrin säteellä käyttäjästä olevat henkilöt, joilla on Ultracom-, Tracker– tai Bbark-sovellus matkapuhelimessa. Ominaisuuden toiminta vaatii, että sekä näytettävällä kohteella, että käyttäjällä on sovelluksessa Safety-ominaisuus päällä. Toiminnon avulla metsästäjät voivat havaita toisensa ja vastaavasti muut luonnossa liikkujat havaitsevat metsästäjät. Tämä lisää kaikkien luonnossa liikkujien yhteistä turvallisuutta. Koira-Safety näyttää kartalla anonyymisti käyttäjästä kahden kilometrin säteellä liikkuvat koirat. Ominaisuus vaatii, että koiran ohjaaja on kytkenyt matkapuhelimen sovelluksessa koiralle Safety-ominaisuuden päälle ja että myös seuraajalla on Safety-ominaisuus kytkettynä.”
Safety -ominaisuuden tarkoitus on siis lisätä jahdin turvallisuutta, kun siitä pystyy anonyymisti näkemään alueella liikkuvat muut henkilöt ja metsästyskoirat. Safetyn idea on, että sen avulla maastossa liikkujat voivat väistellä toisiaan. Ominaisuuden avulla pystyy siis valitsemaan metsästysmaaston niin, ettei siellä oletettavasti ole muita. Näin on jutun kirjoittaja ominaisuutta käyttänyt.
On melko kyseenalaista, että erävalvonta ”metsästää” ominaisuuden avulla metsästäjiä lupatarkastuksia varten. Valvonta ei ole missään mielessä sattumanvaraista, vaan me joudumme valvonnan kohteeksi vain siitä syystä, että seuramme rajoittuu pienriistalupa-alueeseen ja pyrimme turvalliseen jahtiin.
Sijaintitieto on henkilötietoa. Jokainen Tracker-sovelluksen käyttäjä voi tietenkin itse valita, että näkyvätkö hänen ja koiran sijaintitieto anonyymisti kaikille vai ei. Ominaisuuden hyödyntäminen metsästäjien etsimisessä ei liene laitonta, mutta eettisesti kyseenalaista se ainakin on.
Metsästäjien pitää ainakin tiedostaa, että jakamalla oman ja koiran sijaintitiedon, voi virkavalta sitä hyödyntäen ilmaantua paikalle. Meille tämä ei ollut tullut mieleen.
Luultavasti tässä tulee käymään niin, että lapsi menee pesuveden mukana, kun metsästäjäkunnalle selviää, että erävalvonta tällä tavalla hyödyntää Safety-ominaisuutta. Turvallisuutta lisäävästä ominaisuudesta tulee riesa.
Miksi kohtuuttoman tehokasta valvontaa?
Kyseinen valvontakerta ei ollut ainutkertainen. Erävalvojat kävivät talven aikana kolme kertaa kysymässä luvat jahtiporukaltamme metsästysseuran mailla. Ilmeisesti joka kerta he suunnistivat Tracker Safetyn perusteella, eikä heillä koskaan ollut mitään syytä epäillä rikosta. Kaikilla kerroilla meillä oli puhtaat jauhot pussissa.
Toiminnastamme ei ole löytynyt huomautettavaa, joten voikin kysyä, että miten jatkuvat valvontaiskut ovat perusteltavissa?
Erävalvojat kävivät talven aikana kolme kertaa kysymässä luvat jahtiporukaltamme metsästysseuran mailla.
Metsästäjien tekemien yleensä vähäisten rikkeiden ”paljastaminen” maksaa yhteiskunnalle huomattavasti. Lopulta maksu lankeaa meille metsästäjille nousevina lupamaksuina ja veroina.
Naapurissa olevalla noin 1600 hehtaarin pienriista-alueella vuonna 2022 sai olla kerrallaan korkeintaan kuusi kanalinnustajaa. Muiden metsästäjien lupamäärää Metsähallitus ei julkaise. Alueella on tuskin koskaan yli kymmentä lupametsästäjää samaan aikaan metsällä. Yhteiskunta käyttää siis valtavasti resursseja näiden muutamien metsästäjien valvontaa. Pohjois-Suomen valtavilla lupa-alueilla valvonta on pinta-alallisesti huomattavasti vähäisempää.
Eräluvat.fi nettisivun mukaan: ”Erätarkastajan toimivaltuudet ovat voimassa pääosin valtion alueilla. Toiminnassa pyritään neuvonnalla ja ohjauksella ennalta ehkäisemään luvaton tai laiton toiminta sekä suojelemaan eläimistöä ja turvaamaan luonnossa liikkumista. Tarvittaessa voimakeinojen käyttö ja virka-avun saanti poliisilta tai rajavartioviranomaiselta on mahdollista. Erätarkastajan toimivaltaan kuuluu muun muassa henkilöllisyyden selvittäminen, kiinniotto, turvallisuustarkastus, liikennejuopumusvalvonta ja haltuunotto-oikeus.”
Riista-lehti pitää erävalvontaa kokonaisuutena hyvänä asiana, kunhan metsästäjien oikeusturva on taattu ja pelisäännöt ovat niin tarkastajien kuin metsästäjienkin tiedossa.
Erävalvonnan kohteeksi joutumisen pitäisi lähtökohtaisesti olla sattumanvaraista. Rutiinitarkastuksissa Tracker ohjelman Safety -ominaisuuden hyödyntämistä kannattanee erävalvonnassa miettiä hyvin tarkkaan ja viestiä asiasta selkeästi metsästäjille. Metsästäjillä on oikeus tietää, mitä keinoja viranomaiset käyttävät rutiinivalvonnassa. Rikosepäilyt ovat tietysti asia erikseen.
Täältä voit lukea poliisihallinnon vastineen artikkeliin.
