fbpx

Uutiset

Porovahinko yllättää aina 

Avoimuus ja asiallisuus on tärkeää, kun porovahinko sattuu. Toimittaja Jyrki Puupponen sattui verekseltään paikalle missä metsästyskoira oli raadellut poron.

Poroja aitauksessa
Poronhoito on Lapissa tärkeä elinkeino. Kairaan sopivat niin porot kuin metsästäjätkin, kunhan pelisäännöt ovat kaikilla hanskassa.

Lapissa on laajat, upeat erämaat, jotka vetävät vuosittain suuren joukon metsästäjiä puoleensa. Kairoissa on tilaa niin metsästäjille kuin poronhoidollekin. Ulkopaikkakuntalaiset metsästäjät käyttävät paljon paikallisten palveluita ja jättävät paikallistalouteen euroja. Metsästäjien pitää huomioida poroelinkeino ja välttää aiheuttamasta sille turhaa haittaa ja vahinkoa. 

Satuin keväisellä hiihtoretkellä Enontekiöllä täysin yllättäen todistamaan tilannetta, jossa metsästyskoira oli raadellut poron lopetuskuntoon. Minulla on ollut ajatuksena käsitellä aihetta lehtijutussa, joten tapahtuneesta sain kimmokkeen tähän juttuun. 

Todettakoon ensimmäiseksi, että kaikki osapuolet vahinkopaikalla käyttäytyivät asiallisesti. Onnettomuus oli monen epäonnisen sattumuksen summa, jonka ehkäisemiseksi oli tehty tarpeelliset toimenpiteet. 

Metsästäjä Panu Kamila antoi luvan käsitellä aihetta Riistassa. Hän halusi myös esiintyä tässä jutussa omalla nimellään, mitä voi pitää suoraselkäisenä toimintana. 

Ennen jahtia hän oli oikeaoppisesti varmistanut poroelon sijainnin paikallisilta poromiehiltä.

Kamila on kokenut seisojaharrastaja. Hänellä on ollut lyhytkarvaisia saksanseisojia 10 vuotta. Tällä hetkellä hänellä on kaksi koiraa. Vuosittain mies tekee koirineen kolme metsästysretkeä tuntureille. 

”Olen joka kerta ennen metsästämistä yhteydessä paikallisiin poromiehiin, kuten ohjeet edellyttävät. Mukavampi olla lomalla, kun tietää missä saa olla”, Kamila kertoo. 

Raadeltu poro
Tätä näkyä ei yksikään koiramies toivoisi kohdalleen. Kannattaa huomata, että kuvan poro on pistetty.

Tällä kertaa Kamila oli metsästänyt riekkoja jo viikon Enontekiön Näkkälässä. Ennen jahtia hän oli oikeaoppisesti varmistanut poroelon sijainnin paikallisilta poromiehiltä. Viimeisenä, kahdeksantena metsästyspäivänä, hän oli poromiehiltä saanut luvan mennä alueelle, josta porot oli siirretty pois. Yön aikana kenenkään tietämättä yksi poro oli kuitenkin palaillut omia jälkiään alueelle, johon metsästäjä suuntasi seisojansa kanssa etsimään riekkoja. 

Kamila oli jo hiihtämässä majapaikkaa kohti, kun hänen kaksivuotias saksanseisoja hävisi hajujen perässä pois miehen lähituntumasta. Ensin Kamila epäili ja toivoi koiran lähteneen ketun perään. Poronkarvatupot hangella kertoivat kuitenkin, että koira oli poron perässä. Suksilla liikkunut metsästäjä ei pystynyt mitenkään estämään koiran ja poron kohtaamista. Koira raateli kantavan vaatimen niin pahoin, että Kamila joutui sen lopettamaan. 

Tapahtuneen jälkeen hän ilmoitti asiasta välittömästi paikalliselle, lähellä paimenessa olevalle poromiehelle Veikko Näkkäläjärvelle. Näkkäläjärvi kertoo tapahtuneesta minulle, kun olen sattumalta hiihtämässä tapahtumapaikkaa kohti noin kilometrin päässä. 

Tapahtumapaikalta löydän erittäin pahoillaan olevan metsästäjän. Koira on viety kauemmas raadosta. Odottelemme, että porolle tilattu kuljetuskyyti saapuu. 

MAINOS ALKAA

MAINOS PÄÄTTYY

”Positiivista asiassa on se, että metsästäjä ilmoitti asiasta välittömästi meille”

”Positiivista asiassa on se, että metsästäjä ilmoitti asiasta välittömästi meille”, Näkkäläjärvi kertoo. 

Surulliseen lopputulokseen päätynyt tilanne kehittyi monen odottamattoman yhteensattuman seurauksena. Kamila oli oikeaoppisesti ennen metsästystä varmistanut paikallisilta poromiehiltä, missä voi metsästää. Hän oli kouluttanut nuorta seisojaa porovapaaksi poroaitauksessa. Keliolosuhteet olivat myös sellaiset, ettei poro päässyt syvässä hangessa koiraa pakoon. Kuten tapaus osoittaa, on poron kohtaaminen poronhoitoalueella aina mahdollista ja koiranomistaja on vastuussa seurauksista. 

Veikko Näkkäläjärvi
Poromies Veikko Näkkäläjärvi oli hyvillään, että vahingosta ilmoitettiin heti. Pahinta on, jos vahinko jätetään ilmoittamatta.

”Vahinko kävi todella äkkiä. Väliin ei olisi kukaan pystynyt hiihtämään. Poro oli jo käytännössä hengetön, kun näin koiran muutaman minuutin päästä siitä, kun se lähti hajun perään”, Kamila toteaa. 

”Porot on kerätty tuohon toisen tunturin rinteelle. Siinä on puolitoista tuhatta poroa, ja jos koira olisi sinne päässyt, olisi voinut tulla suurikin vahinko”, Näkkäläjärvi jatkaa. 

Kamila on ottanut koirilleen kattavat vakuutukset, joten koiran vahinkovakuutus korvaa poron omistajalle aiheutuneen vahingon. Muuten metsästäjä joutuisi korvaamaan vahingon omasta kukkarostaan. 

”En ajatellut vakuutusta ottaessani, että vakuutuksesta joskus korvattaisiin porovahinkoa. Onneksi kuitenkin olin ottanut vastuuvakuutuksen koiralle. Vakuutusyhtiö hoiti korvauksen hienosti vahinkoilmoituksen jälkeen”, metsästäjä kertoo. 

Kaikki osapuolet ymmärsivät, että kyseessä on tahaton ja ennakoimaton tilanne, joka hoidettiin sopuisasti. Suurin haaste lienee kouluttaa nuori koira tapahtuneen jälkeen porovapaaksi. 

”Haluan kiittää poromiehiä siitä, että asiat hoidettiin asiallisen ammattitaitoisesti”, Kamila toteaa lopuksi. 

Ennakointi ehkäisee

Porovahinkoriskin voi minimoida oikeanlaisella toiminnalla, mutta koskaan vahingon mahdollisuutta ei voi täysin poistaa. Poronhoitoalueella koirat kannattaa pitää kytkettynä aina muulloin kuin metsästettäessä. Paliskuntain yhdistyksen tekemän selvityksen mukaan erityisen herkästi koiravahinko sattuu silloin, kun metsästetään usealla koiralla. 

”Metsähallitus ja Paliskuntain yhdistys ovat sopineet keinoista lisätä tietoutta metsästyksen ja poronhoidon huomioon ottamisesta”, Ylitarkastaja Ahti Putaala Metsähallituksesta kertoo puhelimessa. 

”Haluan kiittää poromiehiä siitä, että asiat hoidettiin asiallisen ammattitaitoisesti”

Ennen metsästämistä pitää paikalliselta poroisännältä tai muulta paikalliselta poromieheltä varmistaa, millä alueella on porotöitä käynnissä ja mille alueelle poroja on kerätty. Poroisäntien yhteystiedot löytyvät eräluvat.fi tai paliskunnat.fi nettisivuilta. Myös koirakokeiden järjestäjät ovat velvollisia selvittämään poronhoitotyöt ja porojen sijainnin suunnitelluilla koealueilla. 

”Saamelaisten kotiseutualueella pienriistametsästäjät velvoitetaan ennen metsästystä olemaan yhteydessä paliskuntaan. Yhteydenotto pitää kirjata ylös, jotta se on tarvittaessa todennettavissa”, Putaala jatkaa. 

Netissä on myös porotyot.fi sivusto, jonne osa paliskunnista ilmoittaa käynnissä olevista porotöistä. 

”Metsähallitus on ollut mukana ideoimassa porotyöt sovellusta, mutta valitettavasti kaikki paliskunnat eivät ole ottaneet sitä käyttöönsä. Ajantasainen tieto helpottaisi metsästäjiä yhteentörmäysten ehkäisyssä”, Putaala harmittelee. 

Kuollut poro nostetaan ahkion kyytiin
Kamila auttaa nostamaan kuolleen poron moottorikelkan ahkion kyytiin.

Metsähallituksen lupa-alueen karttoihin on merkitty kiinteät erotusalueet, eikä niiden läheisyydessä kannata metsästää ollenkaan. Myös mikäli suunnitellulla metsästysalueella havaitsee runsaasti poroja tai poromiehiä työssään, on viisainta vaihtaa aluetta – vaikka metsästäisi porovapaalla koiralla. Lupa-alueet ovat niin suuria, että niiltä löytyy aina sellainen alue, jossa ei ole poroja. 

Poronhoitoalueella käytettävä koira pitää kouluttaa porovapaaksi, mikä on tietenkin haastava tehtävä poronhoitoalueen ulkopuolelta tuotavalle koiralle. Koiran voi kouluttaa porovapaaksi tarkoitukseen valikoiduilla aikuisilla poroilla. Koulutuksen tarkoituksena on varmistaa, ettei koira ole kiinnostunut porosta tai jopa saada se pelkäämään poroja. 

”Olisi hienoa, mikäli esimerkiksi Eraluvat.fi-sivustolta löytyisi koirien koulukseen suotuisien poromiesten yhteystietoja”, Kamila toteaa. 

Näkkäläjärven mukaan tärkeimmät porojen kokooma-alueet pitäisi rajata koirametsästyksen ulkopuolelle. Hänen mielestään reaaliaikainen tieto porojen sijainnista auttaisi ehkäisemään tahattomia yhteentörmäyksiä. Visioimme, että poroilla olevista GPS-paikantimista pitäisi paikannustiedon päivittyä porotyöt.fi nettipalveluun automaattisesti, ilman että tietoa pitäisi muistaa päivittää. 

Paliskuntain yhdistyksen nettisivuilla kerrotaan, että vuosittain Suomessa liki sata poroa menettää henkensä koirien repimänä. Lukuun ei ole eritelty metsästyskoirien ja muiden koirien osuutta määrästä. 

”Poliisin tilastojen mukaan suurempi osa porovahinkoja aiheuttavista koirista on ollut paikallisten koiria”, Putaala toteaa. 

Kamila korostaa, että vahinko voi sattua, vaikka kaikkeen yrittää varautua. Kannattaa aina muistaa poro, kun metsästää poronhoitoaluella.

Poronhoidon lyhyt oppimäärä

Pohjois-Lapin tunturialueilla poroja paimennetaan aktiivisesti lähes vuoden ympäri. Etelämpänä porot elävät hajallaan metsissä, ja ne kasataan yhteen vain erotuksiin ja vasanmerkityksiin. Jokainen poro on yksittäisen poromiehen tai -naisen omaisuutta. Poron omistaja selviää poron korvaan leikatusta poromerkistä. 

Poronhoitoalue on jaettu maantieteellisiin paliskuntiin, jonka alueella laiduntavat kyseisen palkisen poromiesten omistamat porot. Paliskuntien rajoilla rakennetut poroaidat ehkäisevät eri paliskuntien porojen sekaantumasta. Paliskuntien sisälle on usein rakennettu myös ns. laidunkiertoaitoja, jotka rajaavat tietyt alueet talvi- ja kesälaitumiksi. Poroisäntä on paliskunnan nokkamies eli paliskunnan ”toimitusjohtaja”. 

Syksy ja alkutalvi ovat poromiehillä kiireistä aikaa, koska silloin koko poroelo kerätään yhteen poroerotuksiin. Porojen kasaamisessa hyödynnetään niiden kiimaa eli rykimää, joka saa porot luontaisesti kerääntymään tokkiin. Erotukset aloitetaan poronhoitoalueen etelä- ja keskiosissa yleensä syys-lokakuun vaihteessa – kiivaimpaan metsästysaikaan. Pohjoisilla tunturialuilla erotuksiin päästään hieman myöhemmin jänkien ja järvien jäädyttyä. 

Porot kasataan helikoptereilla, mönkijöillä ja moottorikelkoilla suuriksi, jopa parin tuhannen poron, tokiksi. Tokka ajetaan suureen aitaukseen, josta se pienin erin erotellaan teuraiksi ja vapaaksi laskettaviksi yksilöiksi. Teuraiksi päätyvät lähes kaikki urospuoliset vasat. Vapauteen lasketaan siitoshirvaat, suurin osa vaatimista ja osa vasoista. 

Syksyllä metsästyskoira voi aiheuttaa suurta vahinkoa, mikäli se pääsee vaivalla kasattuun porotokkaan saaden sen hajaantumaan. Pahimmillaan poromiesten viikon työ voi mennä hukkaan, mistä aiheutuu merkittävä taloudellinen vahinko. Syksyllä, ennen metsästystä, onkin varmistuttava, millä alueilla poroerotukset ovat käynnissä. Joskus erotuksista informoidaan metsäautoteiden varsiin laitetuilla kylteillä. 

Syksyllä luonnossa laiduntavan poron vähäinen hätyyttäminen ei sinänsä yleensä aiheuta suurta haittaa. Sulalla maalla koira ei saa poroa kiinni, eikä poro pienestä ”pölläytyksestä” suuremmin häiriinny. Joskus kivikkoisessa maastossa karkuun juokseva poro saattaa tosin loukkaantua, jolloin se joudutaan myöhemmin lopettamaan. 

”Viime syksynä jouduimme lopettamaan muutaman poron, joiden jalka oli poikki. Niitä on voinut ajaa takaa metsästyskoira tai jokin peto”, Näkkäläjärvi toteaa. 

Tunturilapissa poroja paimennetaan läpi talven. Paksu hanki hankaloittaa huomattavasti poron mahdollisuutta paeta petoa tai koiraa. Pahimmillaan hanki kantaa koiran, mutta ei poroa, jolloin porolla ei ole mahdollisuutta paeta. Kantohangella vaarana on, että hanki pettää yllättäen poron alla ja tiineen vaatimen mahaan tulee kova isku, jolloin se luo vasansa. Kevättalvella onkin erityisen tärkeää, ettei koira pääse hätyyttämään tiineitä talven heikentämiä poroja. 

Alkukesästä porot kerätään yhteen ja vasat merkitään emänsä merkkiin eli vasan omistajaksi merkitään vaatimen omistaja.

Huomioi poronhoito koiralla metsästettäessä 

  • Käytä metsästyksessä vain porovapaita koiria.
  • Metsästä yhdellä koiralla kerrallaan
  • Kouluta koirasi niin hyvin, että se on hallittavissa kaikissa tilanteissa.
  • Ennen metsästämistä, ole yhteydessä paikallisiin poromiehiin.
  • Eräluvat.fi-nettisivulta löytyvät poroisännän ja muiden poromiesten yhteystiedot. Kirjaa ylös milloin ja kehen olet ollut yhteydessä. Metsähallitus edellyttää, että saamelaisten kotiseutualueella yhteydenotto tehdään ja kirjataan.
  • Poronhoitotöistä saatetaan ilmoittaa myös metsäautoteiden varsilla olevissa tiedotteissa.
  • Muutama paliskunta ilmoittaa poronhoitotöistä porotyot.fi nettisivustolla
  • Ota koirallesi vastuuvakuutus ja varmista, että se kattaa poroille aiheutuneet vahingot.
  • Lisätietoa Paliskuntain yhdistyksen nettisivuilta https://paliskunnat.fi/py/porovahingot/koiravahingot/ 

 

Mikäli porovahinko tapahtuu 

  • Lopeta kituva poro aiheuttamatta sille enempää turhaa tuskaa.
  • Kohtele koiraa asiallisesti.
  • Ole avoin, älä yritä peitellä vahinkoa.
  • Ilmoita tapahtuneesta poliisille, hätänumeroon ja poroisännälle.
  • Ota kuolleen poron sijainti tarkasti ylös. Ilmoita sijainti poroisännälle.
  • Noudata poroisännän ohjeita, ole yhteydessä poron omistajaan.
  • Tee vakuutusyhtiölle vahinkoilmoitus tai mikäli vakuutusta ei ole, korvaa vahinko poron omistajalle.
  • Poron arvo määräytyy porolajin mukaan. Tarvittaessa poron arvosta voi pyytää lausunnon Paliskuntain yhdistyksestä.