Metsähallitus suitsii pohjoisen hirvijahtia
Muutoksella halutaan parantaa paikallisten niin sanottua sosiaalista kestävyttää metsästysturismia kohtaan.
Metsähallitus koittaa sutsia tunkua Lapin hirvimaille sillä, että jatkossa seurueessa voi olla enintään kolme metsästäjää, joilla on lupa metsästää hirveä myös muualla.
Edelleenkään ei rajoiteta niiden määrää aluelupahakemuksissa , joilla on mahdollisuus metsästää hirveä muualla (ts. kuuluvat johonkin metsästysseuraan mutta eivät metsästä siellä hirveä), mutta eivät käytä tätä mahdollisuutta.
Aluelupapäätökset tehdään kuitenkin muuta metsästysmahdollisuutta vailla olevien lukumäärän perusteella,jotka eivät siis kuulu mihinkään muualla hirveä pyytävään metsästysseuraan.
Muutoksella halutaan parantaa paikallisten niin sanottua sosiaalista kestävyttää metsästysturismia kohtaan.
”Metsästyslain mukaisesti valtion maat ovat ensisijaisesti tarkoitettu niille hirvenpyytäjille, joilla ei ole muuta metsästysmahdollisuutta”, metsästyksen johtava asiantuntija Ahti Putaala sanoo.
Lapin hirvijahti on puhuttanut paikallisia vuosia. Monissa kunnissa ollaan ärtyneitä etelästä tulleisiin hirviporukoihin. Ongelma on etenkin alkukausi, jolloin jahti ei ole vielä etelässä käynnistynyt. Ärtymys on ollut jopa niin suurta, että muun muassa Kittilän kunta on vaatinut valtiolta toimia, vaikka metsästys ei kuulu kunnan päätösvaltaan.
Lapissa kuntalaisilla on vapaa metsästysoikeus kotikuntansa valtioin mailla.
Oikaisu: Riista lehdessä 1/24 kirjoitettiin, että hirvijahtiin saa osallistua enintään kolme metsästäjää, joilla on lupa metsästää hirveä myös muualla. Edelleenkään ei rajoiteta niiden määrää aluelupahakemuksissa , joilla on mahdollisuus metsästää hirveä muualla (ts. kuuluvat johonkin metsästysseuraan mutta eivät metsästä siellä hirveä), mutta eivät käytä tätä mahdollisuutta.
