fbpx

Uutiset

Hirvikanta – Kopterilla ylös ja katse maahan

On taas se aika vuodesta, kun suunnitellaan tulevan vuoden hirvenmetsästystä. Tarkin menetelmä hirvikannan koon arviointiin on lentolaskenta helikopterilla. Riista oli mukana lennolla, kun Padasjoen riistanhoitoyhdistys yhteistyössä paikallisten metsästysseurojen kanssa laski alueen tämän talven hirvet. Juttu on julkaistu Riistassa 3/23.

Helikopteri on mainio apu hirvilaskennassa. Se vaatii kuitenkin kokeneen lentäjän ja tarkat silmät. Hirvi erottuu yläilmoista talvella hyvin.

Puita, taimikoita ja järviä vilisee alapuolella. Tuijotamme herkeämättä alhaalla vilisevää maastoa. Tuolta lähti metso lentoon. Joku hiihtää järven jäällä. Helikopteri kiitää 150 metrin korkeudessa ennakolta suunniteltua linjaa pitkin. Lentäjän lisäksi kopterissa on kolme vapaaehtoista paikallista metsästäjää tähystäjinä.

”Tuolla on hirvi. Ja toinen”, vieressäni istuva Ville Hölttä huudahtaa. Kopterin lentäjä Mathias Hintze kaartaa kopterilla hirvien kohdalle. Otan taimikossa olevista eläimistä kuvan. Hölttä tallentaa Tracker-karttaohjelmaan hirvien sijainnin ja lukumäärän.

Olemme laskemassa Padasjoella alueen hirviä. Padasjoen riistanhoitoyhdistys ja paikalliset metsästäjät haluavat varmuuden mihin suuntaan hirvikanta kehittyy ja miten hirviverotusta kannattaisi suunnitella. Seurojen ilmoittamissa jäävien kantojen arvioissa on ollut suuria selittämättömiä eroavaisuuksia.

Mitä suuremmassa ja tiheämmässä metsässä hirvet oleskelivat, sitä vaikeampi niitä oli havaita. Varmasti osa hirvistä jäi löytymättä.

Lentolaskennan tarkoitus on laskea kaikki paikkakunnan hirvet. Aukeilta ja taimikoista hirvet löytyvät varmasti, mutta luultavasti muutamia hirviä jää tiheimpiin metsiin huomaamatta. Alue lasketaan systemaattisesti lentolinjoja pitkin. Itä-Länsi-suuntaisten lentolinjojen väli on 500 metriä. Noin 52 000 hehtaarin kokoisen alueen lentämiseen on varattu kaksi päivää.

Hirvikannan verotussuunnitelma

Käsittelimme Riistalehden numerossa 8/2022 hirviverotussuunnittelua. Laskimme yksinkertaisia esimerkkejä hirviverotussuunnittelun ja lupamäärän mitoittamiseksi. Suunnittelun tärkein parametri on ehdottomasti jahtikauden jälkeisen talvikannan koko.

Luonnonvarakeskus määrittää hirvitalousalueille ja riistanhoitoyhdistysten alueille arviot hirvikannan koosta ja tiheyksistä. Etelä-Suomessa Luke käyttää arvioinnissa mm. Oma riistaan kirjattuja tietoja, kuten metsästyspäivien aikana tehtyjä havaintoja, kaatotilastoja sekä seurojen arvioita jäävästä kannasta.

Aloitimme lentämisen aamupäivällä. Sääennuste lupasi aurinkoista keliä, mutta keli oli utuinen. Ehdimme lentää vain yhden linjan, kun jäätävä vesisade jäätyi kopterin ikkunoihin.

Lentäjä joutui laskeutumaan putsatakseen kopterin ikkunat, koska sokkona on vähän paha lentää ja laskea. Alijäähtynyt vesi jäätyi myös kopterin lapoihin, ja mikäli jäätä kertyy niihin tarpeeksi, ei kopteri pysy enää ilmassa. Jouduimmekin keskeyttämään laskennan pariksi tunniksi.

Lapin lentolaskenta

Lapin hirvitalousalueet lasketaan ns. linjalaskentaa ja etäisyysmenetelmää (distance sampling) hyödyntäen muutaman vuoden välein. Lapissa lentolinjojen etäisyys on kaksi kilometriä, jolloin maapinta-alasta havainnoidaan noin 20…25%.

”Etäisyysmenetelmällä mitataan kunkin hirvilauman etäisyys laskentalinjasta, ja näin saatujen etäisyyksien jakaumalla voidaan arvioida, miten hirvilaumojen havaittavuus muuttuu etäisyyden kasvaessa linjaan,” erikoistutkija Antti Paasivaara Luonnonvarakeskuksesta kertoo.

MAINOS ALKAA

MAINOS PÄÄTTYY

Lapissa ei siis lentolaskennoilla saada absoluuttista hirvien lukumäärää, vaan riittävä otos, jotta hirvikannan tasosta saadaan luotettava arvio. Lentolaskenta kalibroi useista aineistoista laskettavan populaatiomallin muita aineistoja. Lentolaskennan tarve tulee Oma riista aineiston epävarmuudesta suurilla yhteislupa-alueilla.

Tummat hirvet näkyvät hyvin lumisessa maastossa.

”Luken lentolaskennan tuloksella saadaan näkemys talvisesta hirvikannasta hirvitalousalueen tasolla, mutta lopullinen hirvikannan arvio lasketaan matemaattisella mallilla, joka on synteesi lukuisista aineistoista, kuten Oma riista, kolaritilastot, kaatotilastot ja lentolaskenta”, Paasivaara jatkaa.

Luonnonvarakeskuksen 4.3.2023 julkaisemista tuloksista näemme, että hirvikanta on laskenut suuressa osassa maata. Lentäjän havainnot Itä-Lapin alhaisista hirvitiheyksistä näkyvät tuloksissa. Esimerkiksi hirvitalousalueella 6 (Salla, Kemijärvi, Pelkosenniemi, Savukoski) hirvitiheys on vain noin 1,59 hirveä/ 1000 hehtaaria.

Hirvet ovat alueen sisällä jakaantuneet epätasaisesti, joten paikallisesti on suuriakin alueita, joissa hirviä ei ole juuri lainkaan.

Luken arvion mukaan maan laajuisesti hirvikanta on laskenut noin 4,4%. Edellisen kerran hirvikanta on ollut näin alhaalla 1990-luvun puolivälissä.

Odotettavissa on siis viime vuosiin verrattuna alhaisempia lupa- ja kaatomääriä.

Kokenut hirvilaskentalentäjä

Kelin paranemista odotellessa on mukava kahvikupposen äärellä keskustella hirvien lentolaskennasta. Hintze kertoo lentäneensä noin viisisataa tuntia pelkkiä hirvilaskentoja. Pääosa laskennoista on Luken laskentoja Lapissa. Vuosittain on myös muutamia pienempiä RHY:n kokoisten alueiden laskentoja.

Hintze oli ollut juuri useamman viikon laskemassa Itä-Lapin hirviä. Padasjoella pyrimme laskemaan jokaisen alueella olevan hirven. Lapin laskennoista menetelmä on hieman erilainen.

Lapissa lennetään 2 km etäisyydellä olevia linjoja pitkin ja määritetään hirvien etäisyys lentolinjasta. Nähtyjen hirvien perusteella mallinnetaan koko populaation koko.

Kopterilla lennettiin 500 metrin välein olevia lentolinjoja pitkin. Hirvihavainnot tallennettiin Tracker-karttaohjelmaan.

”Hirvet ovat näin talvisin suurimmilta osin aukeilla ja taimikoissa. Usein tuoreet jäljet lumella auttavat hirvien löytämisessä ja havainnoinnissa. Tarvittaessa kopterilla voi jopa jäljittää hirviä. Eläinten liike paljastaa viimeistään laskettavat hirvet”, Hintze kertoo.

Kopterilaskennan etuna on, että kopterista näkee hyvin. Kopterilla voi lentää hiljaa ja matalalla. Sillä voi kaartaa tarkistamaan havaittujen eläinten lukumäärän.

Itä-Lapin havainnoista Hintze kertoo, että trendi on hirvikannassa selkeästi laskeva. Lähes joka paikasta löytyi vähemmän hirviä kuin neljä vuotta aiemmin tehdyissä laskennoissa.

Lähes joka paikasta löytyi vähemmän hirviä kuin neljä vuotta aiemmin tehdyissä laskennoissa.

Kelin parannuttua pääsemme viimein uudelleen ilmaan. Alkulaskenta näyttää melko epätoivoiselta. Ensimmäisten lentolinjojen alueella, joka siis käsittää tuhansia hehtaareja maata, ei löydy hirviä juuri lainkaan. Hirvien vähäinen määrä vetää miesten kasvot vakaviksi.

Kopterin tankkauksen jälkeen hirviä onneksi rupeaa löytymään. Hirvet ovat selvästi kasaantuneet samoille alueille. Huonosta kelistä johtuen ensimmäisen päivän lentoaika jää noin neljään tuntiin. Huomiseksi jää vielä tuplaten suurempi alue lennettäväksi.

Laskettavan alueen pinta-ala oli noin 52 000 hehtaaria. Kahden päivän systemaattisella laskennalla alueelta löytyi yhteensä 129 hirveä. Suurin lauma oli seitsemän hirveä. Suurin epävarmuus laskennassa on havaitsematta jääneiden eläinten osuus. Lentäjän arvion mukaan hirvistä löytyi yli 90%.

Alijäähtynyt vesi jäätyi kopterin ikkunaan ja lapoihin, joten laskenta jouduttiin heti keskeyttämän pariksi tunniksi.

Kaikkiin muihin laskentamenetelmiin verrattuna tulos on erittäin tarkka. Alueen minimikanta on siis varmuudella 2,5 hirveä/1000 hehtaaria. Luultavasti todellinen kanta on haarukassa 2,7…2,9 hirveä/1000 hehtaaria.

Metsästäjien jahdin jälkeinen arvio jäävästä kannasta oli 121 hirveä, eli metsästäjien arvio oli koko RHY:n alueella kokonaisuutena melko tarkka ja hieman alakanttiin.

Luonnonvarakeskuksen arvion mukaan EH3 hirvitalousalueen hirvitiheys on 2,82 hirveä/1000 ha. 95% vaihteluväli 2,55…3,09 hirveä/1000 hehtaaria. Padasjoen riistanhoitoyhdistyksen alueelle Luke puolestaan arvioi hirvitiheydeksi 3,0 hirveä / 1000 ha. Luken arvio on siis lähellä lentolaskennan tulosta.

Laskennan tulos antaa varmuuden metsästyssuunnittelun tueksi.

Laskennan tulos antaa varmuuden metsästyssuunnittelun tueksi.

Lentolaskennan etu on siinä, ettei samoja hirviä lasketa useampaan kertaan. Työ hoitui nopeasti parissa päivässä. Helikopterilento ostettiin HF Helicopters Oy:ltä ja laskutus perustui käytettyihin lentotunteihin.

Padasjoen kokoisen alueen (maapinta-ala noin. 52 000 ha) laskeminen maksoi tällä kertaa reilut 10 000€. Ilman sääolosuhteiden aiheuttamia haasteita lasku olisi ollut hieman pienempi. Summa on tietysti suuri, mutta kun laskun jakajia on useita, ei lasku seuraa ja metsästäjää kohden ole kuitenkaan kohtuuton.

Lentolaskentoja tehtäisiin Etelä-Suomessa varmasti enemmän, jos Luke, MTK tai joku muu taho osallistuisi kustannusten jakoon.

Hintze kertoo, että yleensä suurin osa lentolaskennan tehneistä yhdistyksistä on ollut tyytyväisiä laskentaa. Ja niin me Padasjoellakin olemme.