Räsäsen rakennettu riistaparatiisi
Villisikalauma Räsäsen ruokinnalla keskellä kesää. Viiruporsaita on siunaantunut isohko liuta.
Monet haaveilevat metsästävänsä enemmän, monipuolisemmin ja yrittävät päästä metsästysseuroihin tai osallistuvat kaupallisiin jahteihin. Toisia onnistaa ja he laittavat hihat heilumaan. Helsinkiläinen Jukka Räsänen löysi oman riistaparatiisinsa aivan kodin kupeesta.
Suomalaisessa metsästyksessä on iso ontto kolo. Metsästäjiä on paljon ja uusia tulee lajin pariin tuhansittain joka vuosi. Jokin kuitenkin mättää. Monet eivät löydä metsästysmahdollisuuksia. Tämän joukon on arvetu kasvavan tulevina vuosina.
Metsästysmahdollisuuksia ei ole helppoa löytää ihmiskeskittymien liepeiltä.
Väki pakkautuu asutuskeskuksiin, mutta samalla veri vetää erälle. Metsästysmahdollisuuksia ei ole helppoa löytää ihmiskeskittymien liepeiltä. Väkeä ja tulijoita on liikaa. Tai sitten ei muuten vaan haluta ottaa ketään mukaan. Jossain vaiheessa kukaan ei edes halua tulla mukaan.
Joskus ainoaksi mahdollisuudeksi jää asioiminen suoraan maanomistajan kanssa. Tällöin ratkaisevat hyvät suhteet, raha tai hyvä tuuri. Noiden kolmen yhdistelmä lienee paras.
Jukka Räsänen, helsinkiläinen varainhoidon ammattilainen vainusi hyvin. Hän on niitä miehiä joita onnisti. Pelkällä onnella Jukka ei tälläkään kertaa seilannut. Jukka sai metsästysalueen, jolla riistaa riittää ja vieläpä kohtuullisen matkan päästä kotoa.
Villisikaruokinnalla on oikeaoppisesti rakennettu kyttäyskoppi. Portaat ja kaiteet on rakennettu turvallisuus huomioiden. Riistalaukausta varten on rakennettu mahdollisuus kolmipistetuelle.
Itä- Uudellamaalla sijaitsevaa riistanhoitoaluetta voidaan hyvällä syyllä kutsua riistaparatiisiksi. Alueella esiintyy perinteisten lajien lisäksi villisika ja vieläpä runsaana.
Mikä tässä nyt sitten on unelmaa ja paratiisia? No. Jos innokkaalla kaupunkilaismetsästäjällä on tunnin päästä kotoa riistanhoitoalue, jossa pääsee fasaani- ja vesilintujahtiin omalla seisojalla. Alueella on metsästettävä villisikakanta, valkohäntäpeuroja, pienpetoja sekä kyyhkyjä.
Eli monipuolinen riistalajisto. Lisäksi Räsäsen jahtitiimi hoitaa aktiivisesti riistan elinympäristöjä ja ruokkii eläimiä. Kaiken kukkuraksi kaveriporukalla on vapaat kädet toteuttaa harrastustaan alueella. Kyllä se paratiisia muistuttaa.
Räsäsen kohteessa oli vielä muutama vuosi sitten muutama lähes umpeen kasvanut lampare.
Riistanhoitoalue on hyvä esimerkki siitä, että alueen koolla on vähemmän merkitystä kuin sen sijainnilla. Sekin on merkityksellistä, että keskellä suoaluetta oleva umpeenkasvanut räme saadaan kukoistamaan riistan elinympäristönä käsipelillä. Projekti on opettanut Räsäsen jahtitiimille todella paljon.
Räsäsen kohteessa oli vielä muutama vuosi sitten muutama lähes umpeen kasvanut lampare. Ensiksi metsästäjien huomio heräsikin juuri vesilintujahdin osalta. Kosteikon laitapuita kaadettiin ja lampareet raivattiin esiin. Tilanne muuttui heti ratkaisevasti. Linnut ottivat vesistöt omakseen.
Ensimmäinen villisika on nurin. Räsäsen jahtitiimin työ kantaa hedelmää.
-Ne pääsivät lentämään paremmin ja aurinko lämmitti vedet. Myös ruokinta aloitettiin ja kosteikoihin asennettiin heti putkipesiä sorsille, Räsänen kertoo.
Pian alueella aloitettujen riistanhoitotoimien yhteydessä löytyivät ensimmäiset jäljet villisikojen läsnäolosta. Tiheikköjen ja suoalueiden mosaiikki on täydellinen elinympäristö villisioille. Niille riittää ruokaa ja suojaa. Luontaiset viholliset ovat vähissä.
Läpikulkijasusi saattaa ahdistella pikkupossuja, eipä juuri muuta. Räsäsen jahtitiimi aloitti heti villisikojen ruokinnan ja tämä kantoi hedelmää. Alueella onkin nyt pysyvä ja lisääntyvä sikalauma. Riistaa verotetaan kestävän käytön periaattein, joten jokunen possu on kaadettu.
Vastoin kuin Suomessa yleensä, Räsäsen jahtitiimi näkee villisiassa vahinkoeläimen sijaan myös huikean riistapotentiaalin. Jahti on tarjonnut tiimille paitsi jännittäviä hetkiä metsästyksen muodossa, myös herkullisia raaka–aineita kokkaukseen.
Aluksi jahtitiimin huomio kiinnittyi juuri vesilintujahtimahdollisuuksiin. Pian alun jälkeen löytyivät jäljet suurriistan läsnäolosta.
Räsäsen riistanhoitoalue on hyvä esimerkki siitä, kuinka pienellä pinta–alalla voidaan hyvällä suunnittelulla ja työllä saavuttaa erinomaisia riistanhoitotuloksia. Avainasemassa on elinympäristön hoito ja järkevä metsästys. Alueella on runsaasti riistaa, mikä on ilmiselvästi seurausta jahtitiimin aktiivisesta luonnonhoitotyöstä.
Sopivalla kasvillisuuden raivaamisella on ollut selvät vaikutukset. Kaikki toimet on toteutettu riistanäkökulmasta. Riistaa ruokitaan ympäri vuoden.
-Ruokinnalla on olut selvä vaikutus etenkin vesilintujen ja villisian osalta. Ne tukeutuvat ruokintaan, Jukka korostaa.
Tärkeäksi tekijäksi on noussut myös järkevä metsästys. Jahdit suunnitellaan siten, että riistalle aiheutetaan mahdollisimman vähän häiriötä. Räsänen ja kumppanit saavat metsästää alueella käytännössä ympäri vuoden. Paljon aikaa kuluu riistanhoitotoimiin, mutta sitähän herrat ovat juuri halunneetkin.
Voi olla, että jatkossa Räsäsen jahtitiimin hoitamia jahtialueita nähdään enemmänkin.
Villisikaruokinnalla on oikeaoppisesti rakennettu kyttäyskoppi. Portaat ja kaiteet on rakennettu turvallisuus huomioiden. Riistalaukausta varten on rakennettu mahdollisuus kolmipistetuelle. Räsänen toivoo, että seuraavaksi he panostavat riistankäsittelypaikkaan. Tähän saakka isompi riista on putsattu ulkona telineessä roikkuen.
Voi olla, että jatkossa Räsäsen jahtitiimin hoitamia jahtialueita nähdään enemmänkin. Tarina on osoitus siitä, että alueen ei tarvitse olla iso. Aktiivisilla toimilla pieni ja vaatimattoman oloinenkin alue voidaan saada muutamassa vuodessa kukoistukseen.
Hieman tuuriakin tarvitaan. Ennen kaikkea tarvitaan kuitenkin työtä, asennetta ja aitoa riistahenkeä.
Lue myös
