fbpx

Uutiset

Sako 90 – Uudelleensyntynyt lippulaiva

Sakon kivääreitä on aina pidetty niin sanotusti “työmiehen parempina kivääreinä”. Pienen hiljaiselon jälkeen käsissämme on Sako 90, joka lunastaa Sakon uudelle mallistolle asetetut odotukset.

Sako 90 ampuminen

Suomalaisen metsästysasekentän odotetuin uutuus on roikkunut ilmassa jo vuosia. Sako 75 -mallista alkanut muutos on nyt saavuttanut kolmannen vaiheensa, jossa on koko joukko odotettuja ja haluttuja ominaisuuksia. Näiden myötä Sako astuu lopullisesti modernien metsästyskiväärien huipulle.

Kyse Sako 90:ssä on karkeasti aiemman Sako 85 -mallin päivityksestä. Askeleita on otettu oikeaan suuntaan useilla teknisillä osa-alueilla. Käytännössä muutosten myötä Sako 90 toimii varmemmin kuin mikään aikaisemmista Sakon kivääreistä ja se on muutosten myötä myös “globaalimpi” kivääri kuin aiemmin. 

Näiden myötä Sako astuu lopullisesti modernien metsästyskiväärien huipulle.

Uusitut kiikarikiinnitysstandardit

Muutosten pääasialliset kohteet löytyvät kiväärin lukkoaktiosta, joka on saanut osakseen täydellisen modernisoinnin. Päälle päin huomion varastaa uudistettu kiikarikiinnitys, jota on nyt tarjolla kaksin kappalein. 

Picatinny-kisko
Picatinny-kisko on nykyaikaa ja mahdollistaa kaikkein monipuolisimman kirjon erilaisia kiikarikiinnitystapoja. Tämä on jättiläisen loikka Sakon peruskiväärien historiassa.

Modernimman vivahteen kivääreissä on nyt suoraan lukonkehykseen työstetyt Picatinny-kiskon pätkät ja klassisista kiväärimalleista löytyy Tikan standardin mukainen kisko. Vanhasta Sakon kartiokiilasta on nyt siis päästy eroon ja käytössä on monipuolisemmat ja nykymittapuun mukaan paremmat jalustavaihtoehdot.

17 mm Tikka-kisko
Klassisten mallien kiikarikiinnitys tapahtuu nykyään Tikan kiskostandardilla, joka näyttää edelleen klassiselta, mutta tämä standardi estää tehokkaasti vääränlaisten kiikarikiinnitysten riskin.

Sakon kartiokiila on peruja ajalta, jolloin kiikaritähtäimissä ei vielä ollut lainkaan sivusäätöä. Tämän takia tähtäimen sivusäätö tehtiin jalustalla. Sakon ratkaisu oli valmistaa kartion muotoinen kiila, joka mahdollisti sivusäädön siten, että jalustaa liikutetaan kiskossa eteen- tai taaksepäin. 

Alkuperäisimmillään kiila löytyy Sako L-46-mallista. Tässä kiilan koneistukset olivat yhtenäinen jatkumo etu- ja takakiilan välillä. Sittemmin samaa kiilatyyppiä on käytetty muutamia harvoja poikkeuksia lukuunottamatta aina näihin päiviin asti kaikissa Sako tuotemerkin metsästyskivääreissä.

Kaupallisesti Sakon kartiokiila on ollut haaste, sillä ensinnäkin tämä kiilatyyppi vaatii omat jalustansa, jotka ovat globaalissa mittakaavassa erikoisuus. Tämän lisäksi kiikaritähtäintä asentavalta vaaditaan ymmärrystä, jotta jalustat osataan kiinnittää pituusakselilla oikeaan kohtaan, jolloin kiikari asettuu kiväärin päälle suoraan. 

Kaksi plungeria saattaa tuntua jonkinsorttiselta “henkselit ja vyö” ratkaisulta, mutta käytännössä tällä järjestelyllä on erittäin iso merkitys ulosheiton suunnalle.

Nykyään valmistajakohtaiset erikoisuudet eivät enää pure, vaan ratkaisuiden tulee olla universaaleja. Picatinny-kiskoon sopivia jalustoja löytyy jokaisesta asekaupasta ympäri maailmaa ja valikoima on suorastaan pökerryttävä. Samaten Tikan suora kiila on sekin tavanomaisempi, yksinkertaisempi ja helpompi, joten se on luonnollinen valinta klassisiin kiväärimalleihin.

Uudenlainen hylsyn ulosheitto

Toinen merkittävä muutos on tehty kiväärin ulosheittoon, jota on kritisoitu erityisesti 85-mallin osalta. Osalla kaliipereista ammuttu hylsy ei poistunut aseesta oikeaan suuntaan ja hylsy saattoi jäänyt pyörimään latausaukkoon aiheuttaen toimintahäiriöitä. 

Nyt Sako on tehnyt selkeän irtioton sen kivääreissä olleesta ominaisuudesta, kontrolloidusta ulosheitosta. Kontrolloitu ulosheitto on ollut yksi Sakon tavaramerkeistä, joilla sitä on myyty, mutta suoraan sanoen Sako 75:n yhteydessä tapahtui asioita, jotka tekivät tästä ratkaisusta hieman hassun. 

MAINOS ALKAA

MAINOS PÄÄTTYY

Sako 85:ssä hylsyn ulosheitto on ollut puheenaihe, joka on noussut esiin liki väistämättä kaikissa keskusteluissa kyseisestä asemallista. Muutos tapahtui jo Sako 75:n kohdalla, kun siirryttiin kahdesta sulkuolasta kolmeen. Tällöin ulosoheittäjä ei enää asemoitunut hylsyn ulosheiton suunnan kannalta optimaalisesti.

Periaatteellinen pitäytyminen kontrolloidussa ulosheitossa oli siinä mielessä outoa, että kiväärimaailmassa Mauser 98:aan liitettävät ominaisuudet eivät ole nykyään enää mantra, jota luotettavasti toimivissa kivääreissä tarvitsisi toistaa. 

Jousikuormitteiset ulosheitot ovat olleet arkipäivää jo 1960-luvulta asti, joten jos ongelmia olisi, olisivat ne varmasti tulleet jo esille. Siirtyminen kahden jousikuormitteisen ulosheittäjän käyttöön 90 mallissa on kerrassaan erinomainen tekninen ratkaisu.

Kivääri on taas rehellisesti “push-feed”, aivan kuin se oli kymmeniä vuosia ennen M85:tä.

Kaksi plungeria saattaa tuntua jonkinsorttiselta “henkselit ja vyö” ratkaisulta, mutta käytännössä tällä järjestelyllä on erittäin iso merkitys ulosheiton suunnalle. Käytännössä ulosheitettävä hylsy on nyt kontaktissa lukkoon kolmesta kohdasta, joka tarkoittaa sitä, että sen ulosheittosuunnalla ei ole liikkumavaraa, eikä se riipu hylsyn kannan koneistusten epätarkkuuksista. 

Muutos ulosheitossa on fantastinen. Lisäksi jousikuormitteisuus tarkoittaa sitä, että lukon liikkeen voimakkuudella ei ole merkitystä ulosheiton voimakkuuteen.

Kiväärin lukon ulosheittäjät
Lukosta on poistunut niin sanottu kontroloitu syöttö ja ase toimii taas vanhaan tuttuun tapaan rehellisenä “push-feed” kiväärinä. Ulosheitosta pitävät nyt huolen kaksi jousikuormitteista plungeria, jotka poistavat hylsyn aina oikeaan suuntaan.

Sanan “kontrolloitu” käyttäminen on siinä määrin huono termi vanhan toimintavan kuvaamisen yhteydessä, sillä kyse lukon taakseviennin voimakkuuteen perustuvassa ulosheitossa on käytännössä käyttäjäriippuvaisesta ulosheitosta. 

Kahden plungerin eli jousikuormitteisen ulosheittäjän yhteispelillä hylsyn ulosheittoon on tullut voimaa ja tarkkuutta, eli hylsy lähtee ulos rivakasti ja aina oikeaan suuntaan. Tämä on toivottu ominaisuus.

Parannuksia kauttaaltaan

Lukkoaktiota on parannettu myös sen kiertojäykkyyden osalta, eli Sako 90:n lukonkehys on nyt jäykempi kuin ennen. Tällä on oleellisesti vaikutusta kiväärin tarkkuuspotentiaaliin, sillä jäykkä lukonkehys tarkoittaa käytännössä hyvää perustaa tarkalle käynnille. 

Uusi Sako 90 -mallisarja suorastaan huokuu nykyaikaisten käyttötarpeiden huomioimista.

Jäykkä lukonkehys yhdistettynä tarkkaan mekaaniseen petaukseen on hyvä lähtökohta tarkkuudelle ja ennen kaikkea osumapisteen säilymiselle ympäristötekijöiden muuttuessa.

Sako 90:ssä on otettu myös loikka historiassa taaksepäin, eli lukossa ei ole enää niin sanottua kontrolloitua syöttöä, vaan kivääri on taas rehellisesti “push-feed”, aivan kuin se oli kymmeniä vuosia ennen M85:tä. 

Hylsyn kannan ympäröivä lukon otsapinta on yksinkertaisesti parempi erityisesti patruunansa itse lataavalle, jolloin se on myös turvallisuustekijä, sillä kannalla on tuki joka puolelta. Syötön varmuuteen muutoksella ei ole mitään käytännön vaikutusta.

Laukaisu ja liipaisin

Käyttäjän kannalta merkityksellinen muutos on tapahtunut kiväärin laukaisukoneistossa. Ensimmäistä kertaa Sakon kivääreistä löytyy nyt helposti säädettävä laukaisuvastus, joka on säädettävissä ilman metalliosien irrottamista tukista. 

Valittavissa on viisi eri laukaisuvastusta, joista voi valita mieleisensä sen mukaan, millaisesta metsästyksestä on kyse. Itse liipaisin on nyt myös pituussäädettävä, eli tällä muutoksella kivääri on helppo sovittaa erimittaisille sormille ja kämmenille.

Laukaisukoneisto
Sakon liipaisimen pituussäätö on nyt totta. Tällä ominaisuudella aseen henkiökohtainen sopivuus paranee roimasti ja tarkan laukauksen aikaansaaminen helpottuu. Myös laukaisuvastus on nyt säädettävissä kätevästi ilman tarvetta rautaosien irrottamiselle tukista.

Laukaisuvastuksen säädön merkitys eri käyttötarkoituksia varten tulee tarpeeseen, eli linnustajan näkemys sopivasta laukaisuvastuksesta poikkeaa oleellisesti esimerkiksi suurristan ajojahdeissa sopivasta laukaisuvastuksesta. Lisäksi talvella laukaisuvastusta on hyvä olla olemassa hieman enemmän kuin tunnokkaammilla syyskeleillä.

Liipaisimen vetopituuden säätö on asia, jota arvostavat eniten yleensä ne, jotka kokevat liipaisimen olevan liian kaukana. Nyt tämä säätäminen on mahdollista ja kivääristä saadaan taas astetta paremmin sopiva ampujakohtaisesti.

Klassisen hyvää käytettävyyttä

Yksi tärkeistä ominaisuuksista Sakon kivääreissä on L-57-mallista lähtien ollut näiden kiväärien lipastettavuudessa, joka onnistuu myös lippaan ollessa kiinni aseessa. Tämä on tapa, josta 90:n kohdalla ei ole luovuttu ja hyvä niin.

Varmistettu lippaan kiinnitys ja mahdollisuus lipastaa ase latausportin kautta ovat ominaisuus, jolla kivääri saadaan muistuttamaan makasiinikivääreitä ja tätä osaavat arvostaa ne metsästäjät, jotka haluavat lisätä patruunoita aseeseen nopeasti esimerkiksi kiivaissa ajojahtitilanteissa.

Yhtymäkohtia edeltävään malliin

Lukkoaktio on pidetty ennallaan petauksen ja lippaiden osalta 85 malliin nähden. Tämä on erinomainen asia, sillä 85:een valmistetut tukit sopivat lähtökohtaisesti (piippuprofiilin salliessa) suoraan uuteen 90:een, eikä lipashuoltoonkaan tule muutoksia uusien kiväärien myötä. 

Sako on uudistuksillaan asettanut itsensä taas selkeästi Tikan yläpuolelle ja lisännyt näin haluttavuuttaan.

Samaan aikaan Sako 85 pysyy kuranttina, koska se ei jää lippaiden ja tukkien osalta niin sanotuksi välimalliksi. Kyse on siis tältä osin samankaltaisesta muutoksesta kuin Tikka T3 / T3x -mallin uudistuksessa aikanaan.

90:ssa tullaan näkemään kaikki viisi eri lukonpituutta, jotka olivat tuttuja myös 85:stä. Aluksi tarjolle tulevat S ja M -lukonpituudet, sekä S lukonpituus vasenkätisenä. Myöhemmin lukonpituuksia ja malleja lisätään kattamaan myös isompia ja pienempiä patruunaperheitä.

Suoraviivaistettu mallisto

Uusi Sako 90 mallisarja suorastaan huokuu nykyaikaisten käyttötarpeiden huomioimista. Mallit on valittu tarkasti sen mukaan, mitä nykyään enimmäkseen käytetään ja mallit onkin varustettu entistä suoraviivaisemmin näissä käyttötarkoituksissa arvostettuilla ominaisuuksilla. 

Huolimatta suoraviivaistuksista, on Sako 90 mallisarjana varsin kattava nykyaikaiselle kiväärimetsästäjälle. Toki mallisarjassa huomioidaan myös klassisen linjan suosijat, mutta aluksi vain kahdella eri mallilla. 

Varsinaisia karvalakkimalleja mallisarjasta ei enää löydy, vaan kiväärit ovat “valmiita” niihin hommiin, johon ne hankitaan, ilman tarvetta aseiden rakentamiselle. 

Sako 90 Adventure
Adventure on mallina ehkäpä sarjan selkein yleiskivääri kaikkeen metsästykseen ja siitä löytyy samassa paketissa ampujakohtaista säädettävyyttä, sopivaa painoa ja säänkestävyyttä. Ei tarvita kovinkaan paljon ennustajanlahjoja, jos sanotaan, että tämä kivääri tulee olemaan mallisarjan suosituin.
Sako 90 Peak
Peak on 90:n kevein malli ja se on suunnattu arkailematta suoraan vuoristojahteihin, joissa arvostetaan keveyttä ja säänkestävyyttä ennen muita ominaisuuksia. Peak -malli voidaan nähdä myös hirvikoiraohjaajia houkuttelevana, sillä keveys ja säänkestävyys ovat arvostettuja ominaisuuksia myös niissä ympyröissä.
Sako 90 Quest
Quest-malli on sarjan keskiraskas edustaja, jonka tukkimalli on ergonomisena parhaiten soveltuva pidemmillekin ampumaetäisyyksille esimerkiksi talvisessa latvalinnustuksessa. Paino on kuitenkin vielä kohtuullinen, joten pidemmätkin päiväsiirtymät tämän kiväärin kanssa ovat mielekkäitä.
Sako 90 Quest Ultra
Quest Ultra on kivääri, joka huokuu pitkien ampumaetäisyyksiä. “Long Range Hunting” on edelleen isossa roolissa metsästysympyröissä erityisesti Yhdysvalloissa, joten tämä hiilikuitupiippuinen pitkän matkan suurriistakivääri edustava tapaus näissä ympyröissä. Kyseinen mallin on varustettu suujarrulla, joka rauhoittaa tämän kohtuupainoisen kiväärin käyttäytymistä rekyylissä.
Sako 90 Varmint
Modernien aseiden (Picatinny-kiskolliset versiot) viimeinen edustaja on sopivasti klassinen Sako Varmint-malli, josta löytyy mallisarjan ainoa laminoitu tukki. Raskas piippu on uritettu ja tukin etuosan muodoista löytyy tuttu majavanhäntä vakaata tuettua ampumista helpottamaan.
Sako 90 Hunter
Sako Hunter on Sakon malleista klassisinta Sakoa. Tämä malli on ollut olemassa jo vuosikymmeniä, mutta 90:n myötä malli jatkaa elämistä parannettuna versiona. Lukkoaktion päältä löytyy Tikka -kiskon pätkät, jotka poikkeavat Tikan kiskosta siten, että molemmista jalustoista löytyy paikka rekyylivastimelle.
Sako 90 Bavarian
Erityisesti Keski-Eurooppaan suunnattu malli on Bavarian, jossa tukin muotoilussa on selkeitä saksalaisvivahteita. Hunter-mallin tapaan rautaosat ovat mustat ja kivääri on saatavilla avotähtäimillä tai ilman.

Se parempi käyttökivääri 

Sako 90 on sarja, jolla Sako on ravistellut tuotteistaan “sakoismit”, jotka näyttäytyisivät tänä päivänä jopa hieman vanhahtavilta siihen nähden, millaiset tuulet metsästyskiväärimaailmassa nykyään puhaltavat. Tunnetta uutuudesta voisikin kuvailla sanalla “raikas”.

Uudistuminen ei tässä tapauksessa tarkoita sitä, että Sako olisi unohtanut juuriaan. Sako 90 näyttää ja tuntuu edelleen sakolaiselta ja siinä on Sakolta odotettavaa viimeistelytasoa ja arvokkuutta. 

Sako 90:n käytettävyys poikkeaa esimerkiksi Tikasta niin paljon, että selkeä tasoero merkkien välillä on olemassa. Sako on uudistuksillaan asettanut itsensä taas selkeästi Tikan yläpuolelle ja lisännyt näin haluttavuuttaan.

Sako 90 on hieno uudistus, jonka myötä käytännössä kaikki Sakoissa aiemmin ärsyttäneet piirteet on siivottu pois, mutta kaikki hyvät ominaisuudet löytyvät edelleen. Lisäksi tämä kaikki on tehty tavalla, joka ei tee edeltävistä malleista uhanalaisia, vaan niidenkin elämä jatkuu ennallaan.

Uuden ysikymppisen myötä Sako on taas se työmiehen parempi kivääri.

Katso video uutuudesta Riistan YouTube-kanavalta: