Supikoirista löytyi suuria trikiinipitoisuuksia
Suomalaisista supikoirista on löydetty suuria trikiinipitoisuuksia. Ruokavirasto suosittelee saaliksi saatujen supikoirien hävittämistä hautaamalla.
Teksti Kari Lindholm
”Varsinkin eteläsuomalaisista supikoirista löytyy runsaasti trikiiniä. Sitä esiintyy vähintään 60 prosentilla aikuisista supikoirista”, Ruokaviraston erikoistutkija Marja Isomursu kertoo.
Isomursun mukaan suurimmat Ruokaviraston toteamat supikoiran trikiinitoukkapitoisuudet ovat olleet noin 500 toukkaa yhdessä grammassa supikoiran lihaa.
Ruokaviraston suositus on, ettei supikoiria käytettäisi pienpetopyynnin haaskamateriaalina vaan että ne haudattaisiin lihansyöjien ulottumattomiin trikiinin leviämisketjujen katkaisemiseksi.
”Myös eteläsuomalaisissa ketuissa on todettu merkittäviä trikiinipitoisuuksia, eikä niitäkään tulisi käyttää haaskatarpeina”, Isomursu sanoo.
Hän toteaa, että koska trikiinitoukkaa on liikkeellä runsaasti, on villisikojen ja karhujen lihan ravinnoksi käyttämisessä oltava huolellinen.
Myös eteläsuomalaisissa ketuissa on todettu merkittäviä trikiinipitoisuuksia, eikä niitäkään tulisi käyttää haaskatarpeina.
Kyseessä on Trichinella spiralis eli trikinella, joka on sukkulamato. Se loisii lähes kaikissa lihaa syövissä eläimissä ja voi tarttua ihmiseenkin.
Trikiini leviää eläimestä toiseen, kun eläin syö trikiiniä kantavan eläimen lihaa. Puutteellisesti kuumennetun trikiinin saastuttaman lihan syönnin myötä trikiini voi siirtyä myös ihmiseen.
Lihan läpikuumentaminen 77 celsiusasteeseen tappaa trikiiniloiset, jonka jälkeen lihan syöminen on turvallista. Pakastaminen ei tuhoa kaikkia trikiinilajeja.
”Viimeisin trikiinitapaus todettiin Suomessa ihmisellä 1970-luvulla. Tartuntoja ei ole tullut tehokkaan lihantarkistuksen ansiosta”, Isomursu sanoo.
Ihmisellä tyypillisiä trikiinitartunnan oireita ovat kuume, lihassärky ja turvotus silmien alla. Oireet ilmaantuvat 2–3 viikon kuluessa tartunnasta.
