Kanalinnuilla menee lujaa – vai meneekö?
Koronakesän lämmin alku sai metsästäjät odottamaan kauan kaivattua noususuhdannetta kanalintukantoihin. Viileä ja epävakainen heinäkuu runsaine sateineen saattoi kuitenkin osittain vesittää lupaavan oloisen pesintävuoden.
Poikuekoot ovat monella kanalinnuistamme olleet sateista huolimatta lähestulkoon normaalia luokkaa. Teeri näyttää selvinneen hyvin ja teerellä poikuekoot ovat olleet normaalia suuremmat monin paikoin Etelä-Suomea, Pohjois-Karjalassa, sekä Pohjanmaalla.
Poikuekoot ovat monella kanalinnuistamme olleet sateista huolimatta lähestulkoon normaalia luokkaa.
Lämmin alkukesä oli kanalinnun poikasille erityisen hyvä runsaan hyönteisravinnon osalta. Pidemmän aikavälin seurannassa ilmasto – olot näyttäisivät muuttuneen siten, että toukokuu on lämmennyt ja kesäkuu vastaavasti viilentynyt. Pesintäänsä aikaistaneille linnuille, erityisesti teerelle, muutos on ollut epäsuotuisa. Metson ja teeren osalta kanta on 2020 kuitenkin suhteellisen vakaa, vaikka vuosituhanteen vaihteesta onkin tultu alas. Lapissa ja Oulun seudulla teeren ja metson kannat ovat tänä vuonna paikoitellen hieman koholla.
Uhanalaisella riekolla pitkän aikavälin kannankehitys on voimakkaasti taantuva kautta maan. Riistakolmiolaskentojen valossa riekko näyttäisi nyt hieman elpyvän. Edelleen ollaan kuitenkin pahasti jäljessä 1990-luvun tilanteesta. Metsä – Lapissa, Kainuu – Oulussa tiheysarvio pysyi viime vuoteen nähden ennallaan tai on kasvanut hieman. Ylä-Lapista saadaan riekon osalta tarkempia tuloksia kanakoira-avusteisilla linjalaskennoilla tulosten valmistuttua.
Hiljattain uhanalaiseksi luokiteltu pyy sen sijaan porskuttaa. Aallonpohja on nyt takana ja kanta on kasvanut monin paikoin jo 2 – 4 vuotta peräkkäin.
