fbpx

Uutiset

Kolumni: Poliisivaltio pyytäjän repulla 

Valmisteilla olevaa lakiesitystä perustellaan valvonnan tehokkuuden lisäämisellä sekä metsästyksessä esiintyvällä piilorikollisuudella. Lakiesitys on oikeusvaltion näkökulmasta käsittämätön.

markhor reppu
Erätarkastajat haluaisivat päästä käsiksi metsästäjien repun sisältöön. Poikkeuksellista lakiesitystä perustellaan mm. piilorikollisuudella.

Alkuun ajatusharjoitus. Poliisi pysäyttää Aune eläkeläisen auton kadulla, käskee hänet autostaan, avaa takakontin, penkoo ostokset ja lopuksi vielä kaivaa käsilaukun sisällön konepellille. Aune eläkeläinen kysyy, mistä häntä epäillään. Poliisi kertoo, ettei mistään. Me saamme penkoa kenen tahansa tavarat. Aunen onneksi hän ei niskoitellut, sillä siitä olisi määrätty sakko. Aune pahoittaa mielensä, mutta laki on laki. 

Edellä kuvattu on täysin mahdotonta Suomessa ja missä tahansa oikeusvaltiossa, jossa perustuslaki turvaa kansalaisten oikeudet viranomaisen kohtuuttomalta vallankäytöltä. Metsästäjille ja kalastajille tämä on kuitenkin kohta todellisuutta, mikäli lakiesitys erätarkastajien toimivallan lisäämisestä toteutuu. 

Jos esitys menee läpi, Metsähallituksen erätarkastaja, poliisi, tullitarkastaja ja rajavartija saisivat oikeuden tutkia metsästäjän repun sisällön ja ajoneuvon ilman rikosepäilyä. Jos pyytäjä kieltäytyisi, hänelle määrätään niskoittelusta sakko.  

Jos esitys menee läpi, Metsähallituksen erätarkastaja, poliisi, tullitarkastaja ja rajavartija saisivat oikeuden tutkia metsästäjän repun sisällön ja ajoneuvon ilman rikosepäilyä.

Metsästäjien ja kalastajien taskuille virkamiehiä ei sentään aiota päästää. 

Suomessa perustuslain 7 § kertoo, että jokaisella on oikeus henkilökohtaiseen vapauteen ja koskemattomuuteen. Koskemattomuuteen ei saa puuttua eikä vapautta riistää ilman laissa säädeltyä perustetta. 10 § mukaan jokaisen yksityiselämä, kunnia ja kotirauha on turvattu. 15 § suojaa omaisuuden. Nämä pykälät ovat niin vahvoja, ettei poliisi ja rajavartija voi tehdä henkilöntarkastusta (siis tutkia vaikkapa reppua) ilman riittävän vakavaa rikosepäilyä, joita ovat esimerkiksi rikos, josta säädetty ankarin rangaistus on kuusi kuukautta vankeutta tai lievä pahoinpitely.  

Lisäksi viranomaisten toimintaa ohjaa vähimmän haitan periaate. Kansalaisen koskemattomuutta ja yksityisyyttä loukataan vain sen verran, mikä on aivan välttämätöntä.  

Metsästäjiltä ja kalastajilta nämä lainsuojat ollaan viemässä pois.  

Lakiesitystä perustellaan valvonnan tehokkuuden lisäämisellä sekä metsästyksessä esiintyvällä piilorikollisuudella. Lakiesityksen laatijoiden mukaan kyse on erätarkastuksen uskottavuudesta.  Saalis laitetaan yleensä reppuun, ja jos reppua ei saa tarkastaa, suuri osa metsästysrikoksista jää piiloon. Lakiesityksessä lukee: ”paljastuneet tapaukset ovat vain jäävuoren huippu, sillä kyse on piilorikollisuudesta, josta vain pieni osa tulee viranomaisen tietoon.” 

Esityksessä kerrotaan niin ikään, että uusilla säädöksillä halutaan saada aikaan pelotevaikutus. 

Esitystä lukiessa saa käsityksen, että viranomaisen näkemyksen mukaan jokainen metsästäjä ja kalastaja on potentiaalinen rikollinen, jota tulee pelotella, että hän pysyy ruodussa. Hän on syyllinen, kunnes toisin todistaa.  

MAINOS ALKAA

MAINOS PÄÄTTYY

Esitystä lukiessa saa käsityksen, että viranomaisen näkemyksen mukaan jokainen metsästäjä ja kalastaja on potentiaalinen rikollinen.

Ajattelutapa on oikeusvaltion näkökulmasta käsittämätön, ja on vaikea kuvitella, että tällaista voisi esittää minkään toisen ryhmän kohdalla ilman valtava pauhunaa.  

Lakiesitystä ohjaa vähäväkisen viranomaisen halu tehdä työnsä tehokkaammin. Mielestäni lähtökohta on väärä. Oikeusvaltiossa lainlaatijan ensisijainen ajatus tulisi olla, kuinka me kansalla töissä olevat valtaa kansalaisiin käyttävät virkamiehet voisimme toimia niin, että häiritsisimme kansalaisen laillista ja kunniallista elämää mahdollisimman vähän, mutta saamme silti työmme tehtyä. 

Suomalainen on viranomaisen edessä passiivinen ja pragmaattinen. Enemmän alamainen kuin täysiverinen kansalainen. Tästäkin lakiesityksestä olen jo nähnyt mainittavan, että mitäpä kunniallisella metsästäjällä on peiteltävää, ja että on hyvä, kun valvotaan. Saadaanpa rikolliset kiinni.  

Laajennetaan jälleen ajatusta muualla yhteiskuntaan, vaikkapa valtion rajoille. Kaikki huumeet saataisiin varmuudella kitkettyä rajalla, jos Aune eläkeläinen ja kaikki muut tarkastettaisiin rajanylityksessä joka kerta jokaista ruumiinaukkoa myöten. Tähän ei kuitenkaan haluta mennä, koska haitta perusoikeuksille ja liikenteen sujuvuudelle on saatua hyötyä suurempi. Toisin sanoen, toiminnan tulee olla oikeasuhtaista.  

Myös minä kannatan metsästysrikollisuuden kitkemistä. Näen metsästysrikosuutisia lukiessa samaa tulenpunaista kuin lukiessani tätä onnetonta lakiesitystä. Lakiesitystä, joka iskee ennen muuta kunniallisen ja nuhteettoman pyytäjän oikeuksiin, joita on metsästäjien joukossa ylivoimainen enemmistö. On vaara, että lainmuutos kasvattaa epäluottamusta puolin ja toisin.  

Lakiesitys on askel valvontaan perustuvaan poliisivaltioon. Vaikka tämä askel on pieni, ensimmäistäkään ei tule ottaa. Poliisivaltion kohdalla pätee rokkilegenda Andy McCoyn lausahdus: Kannattaa varoo mitä sä haluut, koska sä voit saada sen.