Zeiss DTI – Lämpökamera metsästyskäyttöön
Lämpökamerat ja valonvahvistimet ovat tulleet rytinällä metsästykseen. Harvassa kuluttajaluokan välineessä kuvan laatu on ollut riittävä eläinten tarkkaan tunnistamiseen.
Arto Määttä
Valonvahvistimien ja lämpökameroiden perusongelma on ollut niiden vahva kahtiajako. Hyvän tarkkuuden tuottavat kennot ovat hinnaltaan suolaisia ja tarkkaa kuvaa tuottavia laitteita on totuttu näkemään lähinnä vain viranomaiskäytössä. Kuluttajaluokan välineillä on taas ollut ongelmia tuottaa tarkkaa erottelua lämpötiloissa ja tarkan kuvan sijaan tarjolla on ollut lähinnä vain lajitunnistukseen riittävää suorituskykyä.
Lämpökameroilla on totuttu näkemään siis vain kohteet maastossa tai lämpövuodot rakennuksissa, mutta niiden herkkyys ei ole mahdollistanut kovinkaan tarkan kuvan luomista ympäristöstä. Tähän DTI tuo muutoksen.
DTI oli kokeilussa ennen kuin laitteen kännykkäsovellus oli saatavilla. Siksi laitetta testattiin vain perusominaisuuksien osalta, eli sillä katseltiin ja kuvattiin. Katselu tuki sitä mielikuvaa, että tarkkuus riittää mainiosti eri eläinyksilöiden tunnistamiseen ja jopa pikkulintujen paikallistamiseen puista. Myös käyttöetäisyys oli vaikuttava, eli laite piirsi tarkkaa kuvaa esimerkiksi yli 700 metrin päässä olevista rakennuksista.
Ero aiemmin kokeiltuihin kuluttajaluokan lämpökameroihin oli merkittävä, sillä DTI piirtää kuvaa myös ympäristöstä. Tämä ei onnistu laitteilla, joissa lämpötilaerojen herkkyys on pienempi. DTI:n kuva on monipuolinen ja siitä voi erottaa puut, risut ja kohteen tarkat ääriviivat.
Matalamman herkkyyden kameroilla on tyypillistä, että esimerkiksi riistanisäkkään peitinkarvat sulautuvat ympäristöön ja vain lämpöä eniten tuottavat kohteet erottuvat lämmönlähteinä. Ne sopivatkin lähinnä paikantamiseen, mutta tunnistamiseen niistä ei ole.
Zeiss DTI:n käyttökokemukset puoltavat laitteen hankintaa sellaisille kyttääjille, joiden on saatava tarkasti selvä kohderiistan ominaisuuksista. Ensimmäisenä mieleen tulee ammattimaiset metsästysoppaat, jotka voivat tällä laitteella määrittää kohteen poikkeuksellisen tarkasti.
Lämpökameralla on etunsa esimerkiksi valonvahvistimeen myös siinä, että kohteiden poimiminen maastosta on helppoa. Kotimaisessa metsästyksessä tätä ominaisuutta voi hyödyntää esimerkiksi pienpetojen paikantamiseen esimerkiksi isommilta pelloilta lamputtamisen sijaan.
Laite piirsi tarkkaa kuvaa esimerkiksi yli 700 metrin päässä olevista rakennuksista.
Yksi skandinaavinen käyttökohde DTI:lle on linnustus. Kohteiden paikantaminen puuston latvoista saa uuden ulottuvuuden DTI:n käyttöetäisyyden ja tarkkuuden johdosta, eikä vähäinen valo haittaa laitteen toimintaa.
Ainoa miinuspuoli tässä yhteydessä on rajallinen käyttölämpötila-alue, joksi ilmoitetaan pakkaskeleissä maksimissaan -10 asteen pakkanen. Tämä raja toki on valmistajan ilmoittama, eli käytännössä pakkasrajan määrittäminen onnistuu vain käytännössä kokeilemalla.
Yksi käyttöominaisuuksista liittyy riistalaukauksen jälkeisiin tapahtumiin. Siinä missä kuolinjuoksun tiheään metsään tehnyt eläin on sulan maan aikana ollut vaikea löytää ilman jälkikoiraa, antaa lämpökamera tähän myös teknisen vaihtoehdon.
Eläimen jäljet ja veriroiskeet näkyvät lämpökameran kuvassa selvästi ja maassa makaava saaliseläin hohkaa lämpöä pitkään riistalaukauksen jälkeen. Laitteen avulla on siis mahdollista jäljittää ja paikallistaa riistaeläin pimeässäkin metsässä. Tämä ominaisuus on hyödyllinen myös SRVA-tehtävien parissa toimiville.
Nykyaikaisissa elektronisissa laitteissa ohjelma on siirretty itse laitteesta ulkoisiin sovelluksiin. Tämä antaa laitteelle pidemmän käyttöiän, sillä ominaisuuksia voidaan lisätä päivittämällä tai uusimalla laitteen ohjausohjelmistoa.
Yksi skandinaavinen käyttökohde DTI:lle on linnustus.
Kyse on siis samasta ilmiöstä kuin esimerkiksi koiratutkissa, eli laite on oma palikkansa, jota käytetään kännykkäsovelluksella. DTI toimii samoin, eli sen yhteys ulkomaailmaan tapahtuu kännykkäsovelluksen kautta. Tämä mahdollistaa ominaisuuksien kasvattamisen sen jälkeen kun laite on valmistettua.
Käytännössä kännykkäsovellus mahdollistaa kuvamateriaalin jakamisen ja tallentamisen ilman kaapeleita ja todennäköisesti myös laitteen pävittäminen on mahdollista kännykkäsovelluksen kautta. Kännykkäsovelluksen päivittäminen ja muuttaminen on helppoa, kun taas laitteen ominaisuuksiin on vaikeampi puuttua sen jälkeen kun se on myyty kuluttajalle.
Kokeilun perusteella Zeiss DTI on käyttövalmis laite tällaisenaan lämpökameralta vaadittaviin tehtäviin. Se sopii kohteiden paikantamiseen, tunnistamiseen ja näiden lisäksi se sopii myös kuvaamiseen ja kuvatalleiden jakamiseen.
DTI:n ainoa kysymysmerkki on sen hinta. Vajaa 3000 euroa on kohtuullisen korkea hinta laitteesta, jos sen käytölle ei ole selvää perustetta. Tämä ei siis kyttäysmetsästäjän repussa koliseva laite, joka hankitaan “kaiken varalle” jäljitystilanteita varten, eikä tämä ole satunnaisen linnustajan hankinta latvalintujen paikallistamiseen. T
ämän laitteen tarve tulee esille niiden kohdalla, jotka oitis näkevät sen edut niissä käyttötarkoituksissa, jotka heidän aktiivisissa metsästyskäytön kohteissa nousevat esille. Herää kysymys, että onko tämä jo sellainen laite, joka olisi hyvä löytyä joka metsästysseurasta esimerkiksi SRVA-tilanteita tai jäljityksiä varten. Eli henkilökohtainen käyttötarve itse kullakin metsästäjällä saattaa olla rajallinen, mutta seuratasolla laitteelle voisi löytyä enemmänkin käyttöä.
