fbpx

Aseet & optiikka

Browning Maxus 2 – Sorsastajan parempi haulikko

Itselataavissa haulikoissa kirkkain kärki on kapea. Tähän kärkeen kuuluu oikeutetusti Browning Maxus 2, jonka Riista testaa nyt kaliiperissa 12/89.

Browning Maxus 2 on Maxus haulikon jatkokehitelmä. Tämä taas oli jatkoa aiemmille Browningin Goldiin pohjautuviin haulikoihin.

Browningin itselataavien nykylinja pohjautuu vuonna 1974 julkaistuun Winchester Super X Model haulikkoon, jonka myötä Winchesterin haulikkotuotanto Yhdysvalloissa aikanaan myös päättyi. Winchester oli “liian hieno” itselataavaksi ja sen korkeat valmistuskustannukset tekivät valmistuksesta kannattamatonta.

Itselataavien valmitus haki paikkaansa maailmanlaajuisesti ja vasta vuosituhannen vaihteen tienoilla Browning palasi itselataavien valmistuksen pariin läheisessä yhteistyössä Winchesterin kanssa. Super X2 ja Gold ovat peräisin tältä ajalta.

Browning Maxus 2 on Maxus haulikon jatkokehitelmä. Tämä taas oli jatkoa aiemmille Browningin Goldiin pohjautuviin haulikoihin.

Mekaanisesti näissä haulikoissa ei ole tapahtunut aivan valtavia muutoksia, eli kaasumäntäjärjestelmä on ollut SX2/Gold ajoista alkaen samankaltainen ja vasta Maxus mallissa kaasumäntä oli aavistuksen erilainen kuin tätä edeltävissä Browningin (Gold, Gold Fusion, Silver) ja Winchesterin (SX2, SX3 ja SX4) malleissa.

Maxus 2 on mietitty sorsakone; otepinnat ovat pitävät joka kelissä, patruunan syöttö on esimerkillistä eikä ulkonäössäkään ole mitään vikaa.

Browning Maxus ja Maxus 2 eroavat toisistaan sekä ulkonäöllisesti, että myös mekaanisesti. Maxus oli etutukin kiinnityksen osalta ehkäpä hieman liian moderni ja nyt Maxus 2:ssa on palattu kiinnityksen osalta takaisin kiinnitysmutteriin, jonka kuluttajat hyväksyivät paremmin.

Vipulukituksessa taas oli etuja esimerkiksi kantohihnan käytön osalta, joten tässäkin asiassa oli puolensa, mutta Browning taipui enemmistön tahtoon.

Lukitusmutteri on yksi yksityiskohta, jolla on yllättävän suuri merkitys haulikon kenttäkelpoisuuden kannalta. Pieni ja liukaspintainen lukitusmutteri on ilkeä käsitellä ja siitä on huono saada ote, joten paremman otepinnan tarjoava mutteri suuremmalla kehällä on aseen huollon kannalta miellyttävämpi.

Lisäksi mutterissa on se hyvä puoli, että sillä voi vaikuttaa aseen tasapainotukseen. Jälkimarkkinoita löytyy muttereita, jotka ovat nimenomaan eri painoisia ja näillä haulikon etupainoisuutta voidaan säätää ampujan mieleiseksi.

Patruunan syöttö makasiiniin on ohjattu aina liipaisinkaaren etuotan muotoilusta saakka. Browningille ominainen erikoisuus on myös speed-load ominaisuus, jossa makasiiniin syötettävä patruuna syöttyy suoraan pesään lukon ollessa auki.

Browningille klassisia piirteitä on löydettävissä myös Maxus 2:sta. Näitä ovat makasiinin katkaisuvipu aseen vasemmalla kyljellä ja speed-load ominaisuus. Nämä molemmat ominaisuudet ovat jahtitilanteissa erittäin hyviä ja niitä rupeaa kaipaamaan, mikäli ne jostain toisesta itselataavasta puuttuvat, jos näihin on kerran Browningin kanssa tottunut.

Makasiinin katkaisuvipu, eli magazine cut-off on vipu, jolla makasiinista tulevan patruunan syötön voi estää. Tämä on tavattoman kätevä ominaisuus silloin, kun käytettävä patruuna halutaan vaihtaa ja samalla estää se, että haulikko lataa makasiinista uuden patruunan.

Ominaisuus korostuu esimerkiksi sorsajahdissa, jossa tarvitaan lopetuspatruunaa veteen ampumista varten. Tällöin pienihauliset (ja halvat) patruunat ovat yleensä valttia. Katkaisuvivulla estetään siis se, että makasiinista tulee patruuna pesään ja patruunan vaihto on helppoa.

Magazine cut-off on Browningin legendaarinen ominaisuus, jolla makasiinista tulevan patruunan voi estää latautumasta. Tämä mahdollistaa helpomman patruunan vaihdon.

Speed load ominaisuus on Browningin erikoisuus, jolla haulikon lataaminen erityisesti stressitilanteissa helpottuu. Lukon jäädessä itselaaville tyypilliseen tapaan viimeisen laukauksen jälkeen auki, syöttää Browning ensimmäisen makasiiniin syötetyn patruunan automaattisesti pesään asti.

Eli kun makasiiniin työnnetään patruuna, syöttyy se suoraan pesään ja lukko menee kiinni. Täten ensimmäistä patruunaa ei tarvitse laittaa makasiiniin patruunanpoistoaukosta ja sulkea lukkoa lukonvapautusvivusta, vaan lataaminen tapahtuu tismalleen samalla tavalla kuin patruunoiden lisääminen makasiiniin, katsomatta. Ominaisuuden opettelu vie muihin itselataaviin tottuneilta tovin, mutta kun sen oppii, on kyse automaatiosta.

Niin sanottu raskas sarja koostuu sorsa- ja hanhikoneista, jotka on suunniteltu erityisesti raskaiden teräshaulilatausten ampumiseen.

Itselataavissa haulikoissa on olemassa selkeitä lokeroita, joihin haulikot jakautuvat. Niin sanottu raskas sarja koostuu sorsa- ja hanhikoneista, jotka on suunniteltu erityisesti raskaiden teräshaulilatausten ampumiseen. Näitä kevyemmässä sarjassa ovat niin sanotut field haulikot, joiden käyttö painottuu kevyempiin latauksiin ja jotka tämän takia on suunniteltu hieman mukavammiksi kantaa.

12/89 Supermagnumien ja Field-haulikoiden väliin on viime vuosina noussut uusi luokka, eli aavistuksen yleiskäyttöisemmät säänkestävät haulikot. Näissä on tyypillistä, että aseen paino on aavistuksen vähäisempi kuin supermagumeissa ja pesityksessä on palattu monipuolisemmin toimivaan 12/76 pesitykseen.

Lue myös juttu, onko karvalakkimallissa ja premiuimissa eroja?

Näitä haulkoita tarjotaan useimmiten camokuvioilla, joita käytetään yleisesti sorsastuksessa (Realtree MAX-5 ) tai kalkkunajahdissa (Mossy Oak Break-Up Country). Myös nyt testattavasta haulikosta on siis saatavilla myös 12/76 versio.

Suosituimpia 12/76 versioita supermagnumeista ovat nimenomaan sorsastukseen suunnatut haulikot, sillä tässä käytössä 12/76 patruunoiden suosio on suorastaan sementoitunut ja 12/89:n ominaisuuksia kaipaa enää vain marginaalinen osa metsästäjiä.

Maxus 2:n kaasumäntä on itsesäätyvä, eli se vuotaa ylimääräiset kaasut jousikuormitteisesti pois lukon liikutuksesta. Tämä mahdollistaa laajan patruunaskaalan toimintavarmuuden.

Etuina 12/76:lla on kuitenkin kosolti, eli nämä haulikot ovat tyypillisesti varmatoimisempia kevyillä ratalatauksilla ja piipun sisägeometrian kannalta 12/76 pesitys näkyy useissa tapauksissa parempina osumakuvioina kuin pidemmässä 12/89 pesityksessä.

Vesilinnustuksessa on olemassa muutamia paikkoja, joissa 12/89 teräslataukset puoltavat paikkaansa. Tyypillisesti tarve näiden patruunoiden käyttöön löytyy isoista haulista ja tyypillisesti tällöin konteena on hanhi. Koska 12/89 painetaso on korkeampi, saadaan myös lisäetua korkeammista lähtönopeuksista näiden suurempien haulien käyttöön.

Tämän takia moni vannoutunut vesilinnustaja valitsee edelleen 12/89:n ennen muita pesityksiä. Toki nykyisillä haulimateriaaleilla on mahdollista venyttää 12/70 ja 12/76:n toimintaetäisyyttä, mutta tästä joutuu maksamaan rahaa. Terästä käytettäessä etuna on patruunoiden edullisuus.

Niin sanottujen parempien sorsakoneiden ero tyypillisiin halvempiin ja massoittain enemmän myyviin haulikoihin löytyy yksityiskohdista. Tyypillisesti esimerkiksi tukit ovat niin sanotuissa “hinnat alkaen” malleissa varsin tympeitä ja esimerkiksi kahennukset ovat nimenomaan karhennuksia. Maxus 2:sta löytyy kumitetut otekohdat, jotka ovat miellyttävämmät keleillä, joissa ei tarvita käsineitä. Myös toimitussisällön kokonaisuus on täydellisempi, eli vaihtosupistajien määrästä lähtien ero on lippulaivamallien puolella.

Browning Maxus 2:n toimitussisältöön kuuluu kova aselaukku, johon aseen saa purettua kuljetuksen ajaksi. Tämä laukku luonnollisesti pakkautuu pienempään tilaan kuin asepussissa pitkänä matkaava haulikko, joten erityisesti reissussa aselaukkuun pakattu haulikko on kätevämpi.

Browning Maxus 2 on yksi vahvimmin suositeltavista sorsakoneista vannoutuneille vesilinnustajille. Se on toimintavarma, miellyttävä ampua ja sen käyttö on varsin mukavaa. Hintaeroa rinnakkaismalliin Winchesteriltä on, mutta niin on ominaisuuksiakin, joita edullisemmasta haulikosta ei löydy.

Browning Maxus 2 Camo

Kaliiperit: 12/89 (testattu), 12/76

Hinta: 1929 euroa

Paino: 3,34 kg

Piipunpituudet: 26”, 28” ja 30”