fbpx

Aseet & optiikka

Näin pidät puolarit kunnossa

Yksi väsyneimmistä kommenteista on, että itselataava haulikko olisi menettänyt toimintavarmuutensa vanhuuttaan ja se pitäisi vaihtaa uuteen. Todellisuudessa väsynyttä on vain haulikon huolto ja puolarin virvoitettua kohtuudella uutuuden loistoon.

Itselataava, puolari, sorsakone. Rakkaalla lapsella on monta nimeä. Eikä ihme, sillä toimiva puolari on verraton haulikko jahtiin kuin jahtiin.

Yksi tyypillinen harhakäsitys ihmisillä liittyy haulikoiden kestoon ja niillä ammuttavissa oleviin laukausmääriin. Tämä saattaa johtua suomalaisten historiasta haulikoidensa kanssa ja käsityksestä siitä, että mikä on haulikoille normaalia kestoa ja kulutusta.

Huonot haulikot eivät kestä ampumista. Piste. Hyvät haulikot taas kestävät yleensä enemmän laukauksia, kuin mitä ampujat ehtivät niillä elämässään ampua.

Itselataavat haulikot ovat keskimäärin hyvin vähäisen valmistajamäärän ja mittavien valmistusmäärien ampumakoneita, jotka on tehty helposti huollettaviksi ja ylläpidettäväksi. Huoltaminen onnistuu siis amatööreiltäkin ja myös kulutusosien vaihtaminen onnistuu tarpeen vaatiessa.

Itselataavat haulikot on valmistettu keskimäärin siten, että osat käyvät aseisiin sovittamatta, sillä nämä aseet eivät ole hienomekaniikkaa sanan varsinaisessa merkitysessä. Siinä missä esimerkiksi päällekkäispiippuiset haulikot ovat mekaanisesti herkkiä, ovat itselataavat varsin robusteja laitteita, joissa kaikilla osilla on toleranssit. Sovituksia ei siis tarvita.

Karkeita jakolinjoja

Itselataavat haulikot ovat jaettavissa karkeasti kahteen eri ryhmään niiden toimintamekanismien perusteella. On olemassa rekyylitoimisia haulikoita ja kaasutoimisia haulikoita.

Tyypillisesti rekyylitoimiset haulikot ovat nykyään inertiatoimisia ja näistä merkkinä Benelli on yleisin, joskin Suomessa Franchi nostaa tällä hetkellä määriään nopeinta tahtia. Myös Browning A5 on meillä myynnissä oleva inertiatoiminen.

Vanhemmat piippurekyylitoimiset haulikot kuiten Browning Auto-5 ja Pointer, eli ns. hyppykepit alkavat painua historiaan.

Kaasutoimiset haulkot ovat pääasiassa lyhytiskuiseen kaasumäntään perustuvia ja näistä historiallisesti merkittävin on lienee Remington Model 1100. Meillä on lisäksi kosolti Beretta, Winchester ja Browning merkin haulikoita, joista kaasumäntä löytyy.

Muiden merkkien voidaan sanoa olevan marginaalisia näihin itselataavien päätekijöihin verrattuna ja näistä ainoastaan Remington V3 on ollut toisinaan saatavilla.

Kaikissa itselataavissa haulikoissa on olemassa omat, niin sanotut kriittiset huoltokohteet. Joissain haulikoissa on olemassa voitelu ja puhdistuskohteita, joiden osalta huolto määrittää aseen toimintavarmuuden ja toisissa haulikoissa on olemassa osia, joiden kunto määrittää aseen toimintavarmuutta.

Sitten on vielä näiden eri osa-alueiden yhteispeliä, jotka vaikuttavat aseiden toimintaan. Oleellisinta on tuntea kulloinenkin ase ja tietää nämä kohteet.

Kuvassa näkyvässä kaasumännässä aseöljy ja palokaasut ovat muodostaneet pinttyneen likakerroksen, joka ajan myötä pikeytyy. Nämä pikeytymät ovat pahimmillaan niin vahvoja, että ne muodostavat fyysisen esteen osien normaalille liikkumiselle. Vaikka öljyä ei laittaisikaan näille pinnoille suoraan, niin jos piipun sisällä käytetään aseöljyä, niin sitä päätyy yleensä myös männälle.

Moni metsästäjä kuvittelee tuntevansa oman aseensa huollon, mutta valitettava tosiasia on se, että valtaosa metsästäjistä ei tunne edes haulikkonsa toimintamekanismia, saati sitten tiedä sitä, miten haulikko huolletaan oikein. Tämä on karu totuus ja ongelmaa ei helpota juurikaan yleinen “minä tiedän” asenne. Ne jotka tietävät, tietävät, mutta suuri osa ei osaa haulikkojaan huoltaa.

Listaamme nyt muutamia kohtia, jotka eri haulikoista löytyvät ja jotka ovat huollon kannalta niin sanottuja avainkohteita. On olemassa yleisiä kaikkia haulikoita koskevia huoltokohteita, ja on olemassa haulikkokohtaisia huoltokohteita.

Yleiset huoltokohteet

Pääjousi. Pääjousi on jousi, joka vastaa siitä, että lukolla on vastusta sen liikkuessa taakse ja jonka tehtävä on työntää lukko kiinni. Tyypillisesti tämän jousen vaihtovälinä voidaan pitää joko 10 000 laukausta tai 10 vuoden käyttöä.

Laukaisukoneisto. Laukaisukoneistossa on yleensä mekaniikkaa, jonka tehtävänä on nostaa patruuna makasiinista lukolle ja pesitettäväksi. Tämän takia laukaisukoneiston puhtaus ja oikeanoppinen voitelu ovat tärkeässä roolissa muunkin kuin vain iskuvasaran osalta.

Makasiinijouset ovat yleensä alkuperäisinäkin hyviä, mutta jostain syystä moni valmistaja pihistelee patruunantyöntimien kanssa. Nämä ovat pääsääntöisesti liian lyhyitä ja tämän takia näissä on herkästi liikaa kitkaa.

Makasiiniputki. Makasiiniputki saattaa vaikuttaa vähäpätöiseltä huoltokohteelta, mutta itse asiassa aika monesti makasiiniputken ja patruunatyöntimen (magazine follower) keskinäinen kitka on ongelma itselataavien toiminnassa. Varastorasvat, followerin mekaaninen kuluminen ja liian löysä makasiiniputken jousi aiheuttavat ongelmia.

Esimerkiksi Remington 1100:ssa tämä on elintärkeässä roolissa, jotta lukko ylipäätään syöttää uuden patruunan pesään, sillä makasiinista tuleva patruuna laukaisee normaalitilanteessa lukon eteen. Monissa muissa haulikoissa ongelma ilmaantuu siten, että patruuna ei ehdi syöttösillalle riittävän nopeasti mekanismin toimintanopeuteen nähden.

Inertiatoimisten erikoisuudet

Inertiajousi: Inertiajousi on se jousi, johon ammutun patruunan rekyyliliike varastoituu ja joka lennättää lukon taakse. Ajan ja laukausten myötä tämäkin jämäkkä jousi laiskistuu ja aseen toimintaavarmuus alkaa sakata.

Inertiatoimisissa haulikoissa lukon johteiden voitelu on tärkeässä roolissa. Muuten huolto on lähinnä laukaisukoneiston ja lukon sulkupintojen puhtaanapitoa, sekä jousien ikääntyessä tai rikkoutuessa niiden vaihtamista.

Inertiajousten vaihto on joidenkin markkinointipuheiden mukaan tarpeetonta, mutta jos aseella ammutaan yli 10 000 laukausta, niin tarve on ilmeinen. Eli sama kuin pääjousi, kannattaa inertiajousi vaihtaa 10 000 laukauksen tai kymmenen vuoden välein.

Inertiatoimisissa piipun sulkuosan puhtaus on tärkeässä roolissa, jotta sulku pääsee kiertymään kiinni asti. Usein palokarsta likaa tätä aluetta voimakkaasti.

Lukon voitelu: Inertiatoimisessa haulikossa voitelua tarvitaan ensisijaisesti lukonkehyksken johteissa ja lukon johteissa. Voiteluksi riittää se, että lukon runkoon laitetaan tipat öljyä, joista tarvittava määrä siirtyy lukonkehyksen johteisiin.

Paras öljy tähän tarkoitukseen on mahdollisimman laajan lämpötila-alueen kanssa toimeentuleva täyssynteettinen moottoriöljy.

Kaasumäntätoimisten erikoisuudet

Kaasumäntä ja kaasuputki: Kaasumännän toiminta vaatii puhtautta. Tämän takia on oleellisen tärkeää, että kaasumäntä ja kaasuputki pidetään puhtaana ja kuivana öljystä. Aseöljyjen ja palokaasujen seos on yleensä se maaginen mikstuura, joka tukkii männät ja saa aikaan sen, että palokaasu ei saa lukolle riittävää nopeutta.

Etuosien kuivuus: Monelle on vaikea hyväksyä sitä tosiasiaa, että vaikka kaasumäntätoimisissa haulikoissa piipun etupuolella tapahtuu osien liikkumista, ovat nämä osat yleensä suunniteltu toimimaan kuivana tai vain nimellisesti öljyttyinä.

Beretta A391 Xtrema ja itsesäätyvä kaasumäntä. Tämän männän toiminnassa puhtaus on puoli ruokaa ja erityisen huomion kohteena tulee olla kaasuputken etuosan rei’itys, jonka kautta liialliset palokaasut puhaltuvat pois kaasumännältä.

Tämä johtuu juuri siiitä, että likaiset palokaasut eivät pääse tarttumaan voiteluöljyyn ja muodostamaan kerrostumia, vaan palokaasut puhaltavat pois ylimääräistä likaa. Puhtaus ja kuivuus ovat siis tarpeen näissä kohdissa. Tyypillisesti uusista haulikoissa löytyy varastorasvoja, jotka pitää ottaa pois ennen käyttöä.

Nämä rasvat ovat syy sille, miksi haulikoiden toimintavarmuus romahtaa alun ongelmattomuuden jälkeen. “Pelasipa se viime vuonna, mutta eipä pelaa enää”.

Itsesäätyvät kaasumännät: Itsesäätyvä kaasumäntä löytyy suurimmasta osasta nykyaikaisia kaasumäntätoimisia haulikoita. Tämä itsesäätyvyys tarkoittaa käytännössä sitä, että lukon käytön kannalta liiallista palokaasua vuodetaan pois mekanismilta jousikuormitetun ylivuotoventtiilin kautta.

Terve kaasumäntä on puhdas ja kuiva. Nämä osat eivät välttämättä vaadi puhdistusta kuin parin tuhannen laukauksen välein, mutta jo vähäisempi väli vaatii puhdistusta, sillä usein aseen puhdistamatta jättäminen pitkäksi välikaudeksi on pahempi kuin jatkuva käyttö.

Tämä osa-alue ei ole mainospuheista huolimatta huoltovapaa, vaan vaatii kuivuutta ja puhtautta. Tyypillisin ongelma tällä mekanismilla on se, että kesän kiekkokauden aikana ylivuotoventtiili ammutaan löysillä ratapatruunoilla tukkoon ja syksyllä raskaammat metsästyslataukset eivät vuodata ylimäärisiä kaasuja tukkeutuneestaventtiilistä pihalle, vaan kaikki voima päätyy liikuttamaan lukkoa.

Tämä taas tapahtuu liian nopeasti ja haulikon muu mekanismi ei tähän enää ehdi mukaan. Venttiilien puhdistus on siis äärimmäisen tärkeä osa näiden haulikoiden toimintavarmuutta.

Jos se ei ole rikki, älä korjaa

Tyypillisin moka itselataavien haulikoiden toimintavarmuuden sakatessa on “korjata” haulikko. Tällä korjaamisella ei siis tarkoiteta sitä, että haulikko yritettäisiin palauttaa tilaan, jossa se toimii, vaan siinä kuvitelllaan olevan jokin erityinen vika, joka vaatii asesepän kosketusta.

Itselataavissa haulikoissa, joita on tehty miljoonia, ei käytännössä ole olemassa sellaisia suunnitteluvikoja, joita tulisi mennä korjaamaan. Yleensä aina ongelmat johtuvat virheellisestä tai puutteellisesta huollosta ja/tai kuluneista tai rikkoutuneista osista.

Huollon ongelmat korjataan siten, että opetellaan oikeaoppinen huolto ja osien viallisuus tai ikääntyminen korjataan siten, että vaihdetaan nämä osat uusiin.

Hyvä kysymys, jonka esitän useille aseidensa toimivuuden menettäneille on seuraava: “Onko se toiminut aikaisemmin?”. Jos vastaus on kyllä, niin tällöin on hyvä todeta, että ase kannattaa tällöin palauttaa tilaan, jossa se taas toimii.

Itselataavat haulikot ovat kuin moottoreita. Ne toimivat, kun ne huolletaan oikein ja kun niissä ei ole väsyneitä tai rikkinäisiä osia. Pahin ja tyypillisin virhe on kuitenkin se, että haulikon huoltoa suunnitellaan vasta siinä vaiheessa, kun ongelmia alkaa esiintyä.

Tällöin kyseessä on aina työläämpi huolto, jossa vastassa ovat pinttyneet pikeytymät ja näiden poistaminen. Ennakoivalla asenteella näiltä ja myös toimintahäirilöiltä voidaan välttyä kokonaan.

Käyttöönotto ja sen laiminlyönti

Tyypillisesti itselataavat haulikot ovat tehtaalta lähtiessään vahvoissa varastorasvoissa. Tämä johtuu siitä, että kansainvälisesti myytävien tuotteiden kuljetukset saattavat kestää pitkään ja olosuhteet maailman merillä voivat olla sanalla sanoen vaihtelevia. On siis hyödyllistä saada tuotteet asiakkaille ilman ruostevaurioita.

Käyttöönoton yhteydessä on tärkeä poistaa huolellisesti kaikki varastorasvat. Nämä ovat omiaan aiheuttamaan ongelmia ajan päästä. Esimerkiksi tässä Franchi Affinityssä makasiiniputki pitää puhdistaa huolellisesti sisältä, jotta makasiiniputken öljyt eivät myöhemmin nahkoitu ja aiheuta ongelmia patruunan syötölle.

Itselataavissa haulikoissa varastorasvat ovat petollisia, sillä ne eivät anna viitteitä olemassaolostaan kuin vasta ajan päästä. Alkuun vehkeet saattavat toimia täydellisesti, mutta seuraavan kauden koettaessa alkavat ongelmat. Tämä ongelma ei katso haulikkotyyppiä tai merkkiä, vaan ongelma saattaa ilmentyä missä hyvänsä.

Esimerkkejä varastorasvojen aiheuttamista ongelmista on lukuisia, mutta esimerkit valaisevat asiaa parhaiten. Moni Winchester SX4:n omistaja on huomannut, että ensimmäisen vuoden toimintavarmuus muuttuu toisen vuoden nahkeudeksi, kun varastorasvat alkavat palokaasujen kanssa muodostaa tahmeutta kaasumännälle ja makasiiniputken alueelle.

Myös Franchi Affinityt ovat kärsineet varastorasvojen aiheuttamista ongelmista, mutta nämä ongelmat kohdentuvat makasiiniputkien sisälle. Pari vuotta putkessa muhivat rasvat saavat aikaan sen, että patruunat eivät huilaa putkesta normaaliin tapaan ja lataushäiriöitä alkaa tulla tämän takia.

Entäpä viritykset?

Nykytyyliin itselataavat haulikot ovat muodostuneet alustoiksi, joita ampujat voivat customoida mielensä mukaan. Tämä tapahtuu tyypillisesti viritysosilla, joita on saatavilla erityisesti hallintalaitteisiin. Suurin osa näistä viritysosista toimii suoraan alkuperäisten osien korvikkeena ja esimerkiksi suuremmat lukon viritysnupit ja nivelletyt lukonvapautinnastat ovat hyvä ajatus ja helpottavat haulikon käyttöä.

Toni system on italialainen viritysosavalmistaja (maahantuonti ja myynti Teuvo Louhisola Oy), jonka tarjontaa on tämä Franchi Affinity haulikoihin käyvä magazine follower, eli makasiinin patruunantyönnin. Alkuperäiseen verrattuna osa on pidempi ja sen kitka makasiiniputkessa on vähäisempi pienemmästä makasiiniputken sisäreunaan koskevasta pinta-alasta  ja toisistaan etäällä olevista kitkapinnoista johtuen.

Yksi ehkpäpä aseen toimivuuden kannalta merkittävin viritysosa liittyy yllättäen makasiiniputkeen. Erityisesti jatkomakasiinien kanssa on huomattu, että makasiiniputkien liitoskohdat muodostavat ongelmia (saumat, jotka haittaavat jousen, patruunakannan tai magazine followerin toimintaa). Myös lika ja fyysinen kuluminen haittaavat makasiiniputkien toimintaa.

Nykyään vaihdan usein tehdastekoiset magazine followerit jatkettuihin tarvikeosiin, jotka ovat tyypillisesti pidempiä kuin alkuperäisosat ja joiden kitka jakautuu näin ollen pidemmälle matkalle makasiiniputken sisällä.

Koska öljy makasiiniputken sisälläkin on lähtökohtaisesti huono ajatus vaihtelevilla keleillä, on etua, jos follower itsessään vähentää kitkaa.