fbpx

Uutiset

Essee: Hoitokalastuksella sorsavedet kuntoon

Kotijärveni pilattiin metsäojitusten myötä 1980-luvulla, samalla sorsakanta alkoi hiipua. Tämä tapahtui nopeasti. Nyt järven laatua on saatu parannettua hoitokalastuksella. Ja se näkyy ilahduttavasti sorsakannassa.

Tehokas hoitokalastus palautti sorsat kirjoittajan kotijärveen. Niin sanottu roskakala ja sorsa kilpailevat samasta ravinnosta.

Vaikka Riista ei ole missään muodossa kalastuslehti, on tällä kalastuksen muodolla vahva yhteys metsästykseen. Hoitokalastus kun vaikuttaa suoraan vesilintujen ruokaan ja sitä kautta parantaa poikasten selviytymistä ja saa aikaan sen, että poikaset kehittyvät nopeammin ja ovat syksyn muuton aikaan vahvemmassa kunnossa.

Niin sanottu roskakala on rehevien sisävesien ongelma. Karkeasti sanottuna ongelma on saanut alkunsa siitä, että humuspitoista vettä on laskettu järviin ja tämän myötä tummentunut vesi on luonut edellytykset sille, että pohjaa tonkivat särkikalat voivat mainiosti.

Toisaalta tumma vesi läpäisee auringonvaloa heikosti ja kiinteä vesikasvillisuus vähenee. Samaan aikaan ravinteita pääsee käyttämään ajelehtiva kasviplanktoni eli keijusto, joka kilpailisi muutoin kiinteän vesikasvillisuuden kanssa samasta ravinnosta.

Kalat taas syövät juuri sitä ruokaa, mitä sorsanpojatkin syövät, eli pikkukala kilpailee suoraan samasta ravinnosta vesilintujen kanssa.

Ongelma on itseään ruokkiva ja käytännössä nämä aikanaan pilatut järvet ovat usein tilassa, jota voidaan luonnehtia moniongelmaiseksi. Vesi on sameaa, kiinteä kasvillisuus vähenee ja kalat pienenevät, mutta kalojen määrä massana on valtava. Kalat taas syövät juuri sitä ruokaa, mitä sorsanpojatkin syövät, eli pikkukala kilpailee suoraan samasta ravinnosta vesilintujen kanssa.

Tämä taas on sitä, jonka pitäisi syödä kasviplanktonia, mutta jota ei pääse tapahtumaan, sillä ötökät päätyvät pikkukalojen suihin.

Kalaston roolia tarkastellaan usein vain kalabiologian kautta, mutta vesiekologia on aihealue, jota sivutaan vain vähän. Totta on, että roskakalan poistolla saadaan aikaan veden parantumista ja ruokakalojen kasvua ja sekä arvokkaamman kalaston määrällistä ja laadullista paranemista. Näiden lisäksi suuri hyötyjä vesien parantumisesta ovat kuitenkin vesilinnut.

Suomen riistakeskuksen erikoissuunnittelija Marko Svensberg kertoi puhelimitse, että esimerkiksi Yhdysvalloissa vesilintujen muuttoalueilla on tavanomaista, että viljelyksille nostetaan vettä nimenomaan sorsien levähdyspaikoiksi.

Tällöin on tärkeää, että kalat saadaan pidettyä poissa näistä vesistä, jotta vesiin iskeytyvät hyönteiset eivät päätyisi kalojen suihin. Säännöstellyissä sorsavesissä on tavallista, että kalat pidetään pois jopa sähköaidoilla, joten sääntö numero yksi onkin se, että hyvissä sorsavesissä ei ole kalaa, lainkaan.

Tehokkaalla hoitokalastuksella saadaan parhaimmillaan moninkymmenkertaistettua vesilintujen ravinnon määrä vesistössä.

Hoitokalastuksen merkitys ja nimenomaan vähempiarvoisten kalojen poisto on Svensbergin mielestä tehokasta jo vähäisessä määrin ja systemaattisella ja pitkään jatkuvalla tehokkaalla hoitokalastuksella saadaan parhaimmillaan moninkymmenkertaistettua vesilintujen ravinnon määrä vesistössä. Ravintokilpailun poistaminen tai merkittävä vähentäminen on siis sorsien kannalta tärkein tekijä.

Hoitokalastuksella ei luonnollisestikaan päästä koskaan siihen, että kalat saataisiin pois vesistä kokonaan, mutta tilanne saadaan ennallistettua siinä määrin, että kalaston rakenne muuttuu ja ekosysteemi alkaa korjata itseään. Toisin sanoen petokalat pääsevät kasvamaan suuremmiksi, jolloin ne syövät pikkukalaa ja tämä on taas pois eläinplanktonin kulutuksesta.

MAINOS ALKAA

MAINOS PÄÄTTYY

Hoitokalastus on kuin onkin riistanhoitotyötä, vaikka se markkinoidaan usein aivan muulla tavalla järvien asukkaille ja kalastajille. Kyseessä on työ, josta hyötyvät kaikki järviä hyödyntävät tahot. Ja jos sen vähempiarvoisen kalan loppusijoitusta mietitään, niin sille on kyllä ottajansa. Se on mainiota apetta haaskoille ja kelpaa myös elintarviketeollisuudelle.