Metsästäjien saaminen syrjäseutujen hirvijahteihin muuttuu jatkossa yhä vaikeammaksi. Maaseutu tyhjenee kiihtyvällä vauhdilla samalla, kun nuoret siirtyvät kasvukeskuksiin opiskelun ja työn perässä.
Maaseutu tyhjenee pysyvistä asukkaista ja sen väestö ikääntyy ja keskittyy kasvukeskuksiin. Tästä syystä etenkin hirven seuruemetsästykseen on jatkossa yhä vaikeampaa löytää riittävästi parhaassa iässä olevia metsästäjiä, jotka kykenevät metsästykseen ja hirvisaaliin käsittelyyn.
Riistanhoitomaksun maksaneita suomalaisia on noin 300 000 ja määrä on pysytellyt vakiona 1990-luvulta lähtien. Pelkkä maksajien määrä ei kuitenkaan kerro kaikkea metsällä kävijöiden määrästä.
Luonnonvarakeskus arvioi, että metsällä käy kaksi kolmasosaa kortin lunastaneista eli noin 200 000 suomalaista, ja määrä on ollut viime vuosina laskusuunnassa.
Metsällä kävijöiden määrän vähentyminen kertoo karulla tavalla siitä, että kotiseudun metsästysmaat sijaitsevat kaupungistumisen myötä entistä kauempana, ja monille ne ovat liian kaukana.
Lisäksi hirvenmetsästys on laji, joka sitoo siihen osallistuvan metsästäjän vapaa-ajan usein lähes koko syksyksi. Vaikka monet kulkevat kotikylänsä hirviseurueessa sinnikkäästi, läheskään kaikilla ei ole tällaiseen aikaa tai edes mahdollisuuksia.
Monet kotiseudultaan muuttaneet ovat pudonneet hirvenmetsästyksen ulkopuolelle, sillä läheskään kaikille ei ole tarjolla korvaavia metsästysmahdollisuuksia seudulla, johon he ovat muuttaneet opiskelun tai työn perässä.
Liian monet hirviseurat varjelevat lihalaarejaan uusilta metsästäjiltä visusti, ja rima seuroihin pääsemiseksi on asetettu kynnysrahoineen ja talkootöineen tasolle, joka karkottaa tulijat.
Kaupungeissa asuville on tarjolla runsain mitoin muitakin ajanviettotapoja kuin metsästys, joka joutuu kilpailemaan osallistujista muiden harrastusten kanssa, eikä metsästys ole menestynyt tässä kisassa kovinkaan hyvin.
Vaikka metsästyskortin suoritusiässä olevia nuoria on houkuteltu metsästysharrastuksen pariin monin keinoin jo viimeiset parikymmentä vuotta, siinä ei ole juuri onnistuttu: Suomessa on noin 8 600 alle 18-vuotiasta metsästäjää, joka on surkean pieni luku, kolmisen prosenttia metsästyskortin maksaneista.
Yhteiskunnan näkökulmasta tulevien vuosikymmenten hirvenmetsästäjäkato on huolestuttava, sillä he ovat pitäneet suomalaisen hirvikannan kurissa koko valtakunnan alueella aina näihin päiviin saakka.
Metsästäjien tekemällä talkootyöllä on ollut suuri merkitys hirvikolarien ja metsävahinkojen kitkemiselle jo 1980-luvulta lähtien. Tuolloin hirvikanta rupesi kasvamaan hirville runsaasti ravintoa tuottaneen metsän tasaikäiskasvatukseen tähtäävän metsätalouden myötä.
On täysin mahdollista, että metsästysseurat kykenevät harventamaan hirvikarjaa kunnialla jatkossa vain muuttovoittoisilla alueilla.
On täysin mahdollista, että metsästysseurat kykenevät harventamaan hirvikarjaa kunnialla jatkossa vain muuttovoittoisilla alueilla. Vastaavasti muuttotappioalueilla hirvikannan hoito jää harvojen harteille, ja monin paikoin luvat voivat jäädä käyttämättä.
Muuttotappiosta kärsivien maakuntien syrjäkylissä toimivissa hirviseurueissa on paikoin pulaa metsästäjistä jo nyt, kun seniori-ikäiset kukin vuorollaan luopuvat metsällä käymisestä, eikä nuoria löydy heidän paikkaansa täyttämään.
Tilastokeskuksen tuore väestöennuste ei lupaa minkäänlaista helpotusta muuttotappioalueiden hirviseurueiden ikääntymisongelmiin. Tällä hetkellä hirvenmetsästäjien keski-ikä on 50 vuotta.
Vuonna 2040 Suomessa ollaan tilastokeskuksen laskelmien mukaan jo siinä tilanteessa, jossa korkeintaan 15 kunnassa syntyy enemmän ihmisiä kuin kuolee.
Vuoteen 2024 mennessä 15-vuotiaiden suomalaisten määrä romahtaa yli 100 000:lla nykyisestä, ja tuo on suunnilleen se ikä, jossa nuori alkaa kiinnostua hirvenmetsästyksestä, jos on kiinnostuakseen.
Lisäksi syntyvyyden puute kääntää Suomen väkiluvun laskuun vuodesta 2034 alkaen, vaikka koronavuosien vauvabuumi onkin korjannut tilannetta hetkellisesti.
Nuorten ikäluokat ovat jo pienentyneet useimmissa maakunnissa viimeisten 10 vuoden aikana.
Uutta on, että myös ikäihmisten muuttoalttius on lisääntynyt ja he muuttavat maakuntakeskuksiin sekä pieniin ja keskisuuriin kaupunkeihin parempien palveluiden perässä.
Viime vuosina hirviseurueet ovat saaneet riveihinsä täydennystä naispuolisista metsästäjistä, mikä on osaltaan tuonut helpotusta uhkaavaan osallistujakatoon. Tällä hetkellä naisten osuus metsästyskortin maksaneista on noin 8,5–9 prosenttia, ja lähes joka kolmas uuden metsästyskortin suorittaja on nainen.
Vaikka Suomi saisi ulkomailta muuttovoittoa ennustetun verran eli noin 15 000 henkilöä vuosittain, tällä tuskin on merkitystä metsästäjien määriin.
Vaikka koronaepidemia sai aikaan yllättävää muuttoliikettä kaupungeista maaseudulle, on ilmiö vain tilapäinen, sillä pääasiallisesti muuttoliike suuntautuu kiihtyvällä tahdilla kasvukeskuksiin.
Väestön kasvu keskittyy etenkin pääkaupunkiseudulle, yliopistokaupunkeihin ja suurten kaupunkien kehysalueille.
Maakuntatasolla väestö kasvaa vain Uudellamaalla, Pirkanmaalla, Varsinais-Suomessa ja Ahvenanmaalla muiden maakuntien kärsiessä muuttotappiosta. Väestökato on kaikkein pahinta alle 5 000 asukkaan kunnissa.
Ennuste, joka ottaa huomioon koronavuoden 2020 kehityksen, muuttovoittajia olisivat edellisten lisäksi suuret matkailukeskukset ja niiden lähialueet koko Suomessa.
Väestökato on kaikkein pahinta alle 5 000 asukkaan kunnissa.
Kasvua voi tapahtua edellä kerrottujen alueiden lisäksi pistemäisesti muuallakin. Esimerkiksi Lapin maakunnassa kasvua tapahtuu yliopistokaupunki Rovaniemen lisäksi ainoastaan Inarissa ja lähes kaikki muut Lapin kunnat ovat häviäjiä, muutamissa kunnissa väestömäärä voi pysyä ennallaan.
Lapin asukasluku pienenee vuoteen 2040 mennessä 10 prosentilla ja suurimmat häviäjät ovat Kemijärvi, Salla, Posio, Simo, Pello, Ranua ja Ylitornio, jotka menettävät asukkaistaan pahimmillaan jopa kolmasosan. Tämä tulee näkymään väistämättä myös Lapin maakunnan hirvenmetsästäjien määrissä.
Lapissa hirvenpyyntilupien määrä on valtakunnan korkein. Valtionmailla hirvikarjan harvennukseen apua tuovat ulkopaikkakuntalaiset metsästäjät, joita oli mukana Lapin alueluvissa 5 827 henkilöä viimeksi kuluneena kautena. Metsähallituksen kuluvalle kaudelle myöntämistä valtionmaiden alueluvista 1 043 sijoittui metsästyslain 8 pykälän eli kuntalaisten vapaan metsästysoikeuden alueelle – käytännössä Pohjois-Suomeen – ja vain 120 aluelupaa sijoittui muualle Suomeen.