Testissä tähtäimet latvalinnustuksen
Latvalinnustuksesta on tullut pienten porukoiden hommasta yhä suurempia metsästäjämääriä houkuttelevaa jahtia, jossa punnitaan niin hiihtokunto, mutta myös kalusto ja sen käyttötaito. Kiikaritähtäin on oleellisessa roolissa näissä kinkereissä.
Vaativaa ja haastavaa kiikaritähtäinten vertaamisesta ja niiden ominaisuuksien arvioinnista tekee lajin sisäiset koulukuntaerot. On olemassa porukkaa, jotka käyttävät täysiveristä tarkka-ampujakalustoa ja toisessa ääripäässä taas ovat grammanviilaajat, jotka ovat valmiita kompromisseihin, joilla kaluston kokonaispainoa saadaan komponentti kerrallaan alas.
Yleinen konsensus latvalinnustajien keskuudessa on se, että kiikaritähtäimessä tulee olla reilusti suurennusta ja tämän takia tälläkin kertaa keskityttiin juuri niihin tähtäimiin, joista suurennusta löytyy riittävästi. Suurennuksen tarve juontaa siitä, että osumapisteen tarkka määrittäminen onnistuu sitä paremmin, mitä suurempana kohteen näkee tähdätessä.
Samaten aseen tuennan laatu on määriteltävissä paremmin suurempaa suurennusta käytettäessä. Tässä asiassa kokeneiden linnustajien näkemykset ovat yhteneviä.
Lue myös juttu, mihin metsoa ammutaan.
Hajontaa mielipiteissä aiheuttaa ristikko ja sen ominaisuudet. Pääasiassa tällöin puhutaan ensimmäisen ja toisen polttotason ristikoista, joista ns. tavallisessa metsästyksessä toisen polttotason ristikko on nykyään vallitseva trendi.
Tällä kertaa vertailua tehtiin tavanomaista suuremmalla porukalla ja tämän takia monia eri näkemyksiä mahtui mukaan. Muutamia yhdistäviä tekijöitä löytyi ja näistä ensimmäisenä nousi esiin itse kunkin ehdottomuus tähtäimelle asetetuissa vaatimuksissa.
Erityisesti ristikon toteutustapa oli joillekin ominaisuus, jolla määritettiin se, että onko tähtäin alun pitäenkään kiinnostava vaiko ei. Käytännössä kaikilla testaajilla oli joitain asioita, joita he arvostivat omaan kokemuspohjaansa vedoten jopa suhteettoman korkealle muihin testaajiin verrattuna.
Latvalinnustajalle kiikaritähtäimen myyminen puhumalla ei onnistu, jos siitä ei löydy itse kunkin vaatimusten mukaisia, juuri oikeita ominaisuuksia.
Tämä johtaa oikeastaan siihen johtopäätelmään, että latvalinnustajalle kiikaritähtäimen myyminen puhumalla ei onnistu, jos siitä ei löydy itse kunkin vaatimusten mukaisia, juuri oikeita ominaisuuksia.
Yksi asia testaajia yhdisti ja se oli oletus pakkasesta. Pakkassäät ovat latvalinnustuksessa välttämätön paha. Reissuja ei voi suunnitella kelien mukaan, vaan yleensä ne katsotaan “allakasta” töihin sovittaen ja keli jahtimailla on sitten mitä se on. Tämä asettaa kalustolle vaatimuksia erityisesti niiden hallintalaitteiden käsittelyn osalta.
Tässäkin testissä oli useampia tähtäimiä, joista testaajat tuumasivat suoraan: “ei tule toimimaan pakkasessa”. Kyseessä on tältä osin varsin raaka peli. Konkreettinen pakastustesti sitten vahvisti näitä näkemyksiä.
Pääpaino tähtäinten vertailussa liittyi niiden optisiin ominaisuuksiin.
Tässä juttu testissä mukana olleesta Burris-tähtäimestä.
Tähtäinten optisia ominaisuuksia tarkastellessa pääosa testaajien huomiosta kiinnittyi automaattisesti niihin piirteisiin, joilla nähtiin merkitystä linnustuksen ongelmatilanteissa. Tällaisista tilanteista kaikkein selkein oli kohteen löytäminen oksiston seasta ja sävyerojen tunnistaminen.
Yksi mielenkiintoinen piirre tähtäimissä liittyy niiden keveyteen. Eli vaikka latvalinnustuksen alkuhuumassa moni menikin raskaampiin TA-tähtäimiin, niin nyt moni pitää niitä liian raskaina. Eli suuntaus näyttää siltä, että asekokonaisuuden kokonaispaino halutaan pitää maltillisena, jotta kannettavaa ei olisi liiaksi. Kun hyvällä tuurilla tulomatkalla mukana on vielä pari metsoa, niin kuorma ei menomatkalla kannata olla tapissa.
Testiin (Riista 5-6/23) osallistui kymmenen tähtäintä ja esittelemme nyt testin kolme täysin erilaista menestyjää. Testin voi lukea kokonaisuudessaan ostamalla lehden Lehtiluukusta. Ja Riistan tilaajana pääset lukemaan Lehtiluukusta myös kaikki aikaisemmat Riistan testit.
Hintatietoisen valinta – GPO Spectra 4x 4-16x50i
GPO Spectra on tässä vertailussa tasaisesti ja varmasti suorittavaa keskikastia, jonka hinta on kuitenkin otoksen huokeimmasta päästä. Tämän perusteella voidaan siis sanoa, että GPO on hyvä peruskiikari myös tiukemmalla budjetilla liikkuvaa metsästäjää ajatellen.
GPO:n vahvuus on sen yksinkertaisuudessa, joka on mitä suurimmalla todennäköisyydellä seurausta sen nelinkertaisesta zoomista. Tämä helpottaa hyvälaatuisen optiikan rakentamista ja ottaa pois “ääri-ilmiöitä”, kuten pientä eye-boxia. Pakkastestissä GPO ei pärjännyt parhaalla mahdollisella tavalla, mutta kaiken kaikkiaan kyseessä on hyvä tähtäin edulliseen hintaan.
Hinta: 699 euroa
Kevyt ja loistava optiikka – Leupold VX-3HD 6.5-20×50 CDS-T
Leupold on edelleen hinnan ja laadun suhteeltaan vakavasti otettava päiväjahtien tähtäin, jonka saavutukset eivät jää monenkaan merkin varjoon. Kauttaaltaan hyvä optiikka ja miellyttävä katseltavuus on pakattu kevyeen pakettiin, joten tällä kiikaritähtäimellä minkä hyvänsä kiväärin kokonaispainoa saadaan aisoihin.
Vaikka Leupold ei viimeisinä vuosina ole ollut puheenaiheena maamme tähtäinoptiikan saralla, on latvalinnustus yksi osa-alue, jossa tämä tähtäin loistaa. Kyse on varmasta valinnasta, joka on erityisen sopiva tarkkaan työhön ja jonka ominaisuudet pääsevät esiin päivänvalossa ja kovissa olosuhteissa.
Hinta: 1150 euroa
Optinen huippusuorittaja – Swarovski Z8i 3,5-28×50 P
Swarovski oli tässä testissä se, johon kaikkia muita verrattiin. Tulos oli jopa sympaattisen yhtenevä eri testaajien välillä, sillä suorituskyvyssä oli kaikkien testaajien kohdalla selkeä pykälä seuraaviin verrokeihin. Syy tälle jouduttiin hakemaan testitaululta, jonka avulla selvisi, että Swarovskin piirtoterävyys ja värienerottelukyky olivat selkeästi muita parempia. Ehkäpä käytännöllisenä erona muihin oli selkeästi anteeksiantavampi parallaksisäätö ja syvyysterävyysalueen laajuus, joka teki tähtäimen säätämisestä helppoa.
Pakastustestistä Swarovski selvisi hyvin, mutta otekohtien liukkaus aiheutti hieman ongelmia. Jos nämä kohdat olisivat hieman robustimmat, olisi hallintalaitteiden käyttö pakkasellakin helppoa.
Hinta: 4000 euroa
